Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan hallituksen talouspolitiikka selittää noin puolet työllisyyden kohentumisesta 100 000 hengellä vuoden 2015 jälkeen.
Ilmiön taustalla ovat erityisesti työn tarjontaa lisänneet uudistukset ja kilpailukykysopimuksen laatiminen.
– Arvioimme Suomen pystyvän noin 2 prosentin vuotuiseen kasvuun realistisena pitämämme tuottavuuskehityksen turvin seuraavien viiden vuoden aikana, Etla toteaa maanantaina julkaistussa raportissaan.
– Tämä edellyttää kuitenkin työllisyysasteen nousua verrokkimaiden tasolle vuoteen 2023 mennessä. Vaikka muutos ei ole kuluneella hallituskaudella toteutuvaa suurempi, sen toteutuminen vaatii kunnianhimoisia uudistuksia.
Etlan mukaan Suomen taloudellinen heikkous vuodesta 2009 lähtien selittyy suurelta osin Nokian tuotannon romahduksella ja kustannuskilpailukyvyn heikentymisellä.
Vientimarkkinoiden elpyminen on vaikuttanut viime vuosien myönteiseen kehitykseen ”Nokia-shokin” poistumisen ja hallituksen toteuttamien uudistusten lisäksi.
Talouspolitiikan valinnoilla on merkitystä
Raportissa huomautetaan, että rakenteellinen työttömyys on Suomessa noin 8 prosentin tasolla, eikä luku ole muuttunut olennaisesti talouskriisin aikana. Myös tuotantopotentiaalin heikkous voi muodostua ongelmalliseksi pysyvän kasvun kannalta.
– Suoraviivainen tulkinta tulokselle on, että nyt vahvistuneen tuotantokasvumme taustalla on osittain ohimeneviä, syklisiä tekijöitä ja toisaalta resurssirajoitteiden takia kansantaloutemme tuotantokustannusten kasvuvauhti saattaa olla kiihtymässä.
Raportissa esitetyn optimistisen arvion mukaan työn tuottavuuden kasvuvauhti voisi parhaimmillaan palata talouskriisiä edeltäneiden vuosien keskiarvoon. Tällöin tuotantovolyymin kasvuvauhti voisi olla jopa 2,7 prosenttia vuodessa.
Maltillisessa arviossa tuotannon määrä kehittyisi noin 1,5 prosentin vauhdilla, mutta työllisyysasteen nousu verrokkimaiden tasolle voisi silti nostaa kasvun 2,2 prosenttiin vuodessa.
Pessimistisessä skenaariossa työmarkkinoita ei uudistettaisi, minkä lisäksi Suomea ympäröisi 2020-luvulla hidastuva globaali tuottavuuskehitys.
– Silloin kasvunäkymät ovat varsin heikkoja. Keskimääräinen kasvuvauhti olisi vain noin 0,8 prosenttia vuosina 2019–2023. Matalan tuottavuuskehityksen vallitessakin työvoiman määrän lisääminen voisi nostaa kasvun noin 1,3 prosenttiin vuodessa, raportissa todetaan.
Etla huomauttaa, että nyt esitettyihin kasvuennusteisiin liittyy huomattavasti epävarmuutta.
– Kasvua voidaan arvioida perustuen siitä saatuihin aikaisempiin kokemuksiin, mutta viime kädessä tulevassa kehityksessä on paljolti kysymys aidosta epävarmuudesta. Myös tulevat talouspolitiikan valinnat vaikuttavat paljon kasvun suuruuteen, kuten esimerkit osoittavat.
