Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa maahanmuuttomuistion, joka on laadittu tausta-aineistoksi Risto Murron johtamalle kasvutyöryhmälle. Muistiossa selvitetään, mikä on Suomeen kohdistuvan maahanmuuton tarve ja rakenne, maahanmuuttajien työllisyys ja tulot, opiskelu ja tutkinnot sekä makrotaloudelliset vaikutukset.
Etlan mukaan ikääntyvä Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, koska se on vastavoima työikäisen väestön vähenemiselle. Työikäisen väestön väheneminen estettäisiin pysyvällä 44 000 ihmisen vuotuisella nettomuutolla, mutta nyt näköpiirissä on 24 000 henkilön muuttovoitto.
– Jos vähäisen syntyvyyden aiheuttama ikääntyminen saataisiin pysäytettyä maahanmuuton avulla, kestävyysvaje alenisi kaksi prosenttiyksikköä. Vaikutus valtionvelan hallinnalle olisi siis merkittävä, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Suomeen tulleet muuttajat ovat keskimäärin nuorempia kuin kantasuomalainen väestö. He ovat myös Suomessa syntyneitä terveempiä, eikä terveysero näytä kapenevan edes iän myötä.
Heidän koulutustasonsa ja siten myös tulotaso on maahan tullessa Suomessa syntyneitä matalampi. Koulutus- ja tulotaso paranevat ajan kuluessa muuttajien vähitellen hankkiessa suomalaisille työmarkkinoille sopivaa kokemusta, kielitaitoa ja osaamista. Jopa humanitaarisin syin Suomeen tulleiden tulotaso saavuttaa merkittävästi suomalaisia kymmenen ensimmäisen maassa vietetyn vuoden aikana.
Osaajien maahanmuutto kasvanut selvästi
Osaajien maahanmuutto on lisääntynyt, ja se on vahvasti keskittynyt yliopistoihin, terveydenhuoltoon sekä ICT-aloille.
– Korkeasti koulutetut muuttajat hyödyttävät kohdemaata, koska talouskasvu perustuu koko ajan enemmän osaamiselle. Maahanmuutto laajentaa ja täydentää Suomessa syntyneiden osaamistarjontaa, innovaatiokykyä ja edistää tiedon leviämistä. Vuonna 2021 haetuista patenteista 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä, ja yli viidesosassa oli sekä suomalaisia että ulkomaisia keksijöitä, huomauttaa Kangasharju.
Haasteena on, että merkittävä osa Suomeen muuttavista poistuu maasta melko nopeasti. Viidessä vuodessa maahan tulon jälkeen noin puolet heistä on vielä Suomessa ja kymmenen vuoden kuluttua enää 40 prosenttia. Perheelliset pysyvät maassa muita kauemmin.
Maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen
Lyhytaikainen iso maahanmuuttoaalto alentaa aluksi muuton kohdemaan elintasoa, koska työllistymiseen kuluu aikaa, Etla toteaa.
Pidemmällä aikavälillä elintaso palaa kuitenkin kohti entistä kasvutrendiään sitä mukaan, kun maahanmuuttajat työllistyvät ja sopeutuvat uuteen kotimaahansa. Vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto kohdemaan osaamistasoa ja innovatiivisuutta.
– Ajatus siitä, että maahanmuuton aiheuttama lisääntynyt työn tarjonta kasvattaisi työttömyyttä, perustuu virheelliseen oletukseen siitä, että työpaikkojen määrä kansantaloudessa on vakio. Tutkimuskirjallisuuden valossa maahanmuuttajat eivät niinkään syrjäytä kantaväestöä työmarkkinoilla vaan toisia maahanmuuttajia, Kangasharju huomauttaa.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomailla syntyneiden 15–64–vuotiaiden työllisyysaste oli vuosina 2000–2021 keskimäärin yhdeksän prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa syntyneillä. Vuonna 2022 eroa oli enää reilut neljä prosenttiyksikköä.
Viime vuosien nopea muuttoaalto aiheutti ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysasteen laskun vuonna 2023. Tällöin työllisyysaste oli 70,3 prosenttia, mikä on kuitenkin edelleen korkeampi kuin yhtenäkään aiempana vuonna jaksolla 2016–2021.
