Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa, että Suomen vienti Venäjälle supistuu yhä pari vuotta. Jatko riippuu energian hinnasta ja Venäjän talouden uudistuksista.
Venäjän talouden lyhyen aikavälin näkymät ovat surkeat, mutta pitkällä aikavälillä Etla näkee mahdollisuuksia. Venäjän WTO-jäsenyyskin tukee Suomen vientiä.
Vienti talouskasvua hitaampaa vuodesta 2009
Suomen tavaravienti Venäjälle kasvoi Etlan raportin mukaan samaa tahtia Venäjän vahvasti kasvavan bruttokansantuotteen kanssa vuosina 1999–2008.
Kun Venäjän talous alkoi toipua vuoden 2009 kriisistään, maan koko tavaratuonti jatkoi kasvuaan BKT:n mukana. Sen sijaan Suomen tavaraviennin arvo putosi Etlan mukaan kelkasta.
Suomen osuus Venäjän tavaratuonnista kasvoi vuoteen 2005 asti, jolloin se oli 4,8 prosenttia. Vuonna 2013 osuus oli kuitenkin enää vain 2,1 prosenttia.
Suomen osuus Venäjän tuonnista on Etlan mukaan alentunut enemmän kuin minkään muun maan. Samaan aikaan Kiinan osuus on noussut rajusti.
Pieni maa ja vähän tavaroita
Etlan mielestä maamme osuus Venäjän tavaratuonnissa tuskin olisi voinutkaan pysyä kovin korkeana venäläisten ostovoiman kasvaessa.
Läheinen maantieteellinen sijainti ja suomalaisten tuotteiden vakiintunut asema tukevat Suomea, mutta Etla muistuttaa, että maamme talous on suhteellisen pieni ja vientituotteiden valikoima suppeahko.
Toisaalta Etla huomauttaa, että suuri osa Suomen viennistä Venäjälle on ollut jälleenvientiä, jonka merkitys Suomen kansantalouden kannalta on vähäinen.
Varsinainen vientimme Venäjälle ilman jälleenvientiä on kehittynyt samaa tahtia kuin Suomen koko tavaravienti. Sen osuus viennistä oli noin 8 prosenttia vuosina 2007–2013.
