Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) ottaa blogissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun siitä, olisiko muuttuvassa turvallisuustilanteessa tarvetta nostaa myös Nato-maiden puolustusmäärärahojen minimitasoa. Vuonna 2014 minimitasoksi sovittiin kaksi prosenttia maan bruttokansantuotteesta (bkt).
– Me käytämme ensi vuonna 2025 puolustusmenoihin lähes 6,5 miljardia euroa. Tämä on 2,4 prosenttia bkt:stä eli reilusti yli Nato-maiden sopiman. Puolustusmäärärahatasomme pysyy sovitulla tasolla muutaman vuoden lähinnä F35-hankkeen ja Laivue 2020-hankkeen myötä, mutta putoaa sitten alle nyt jo usein lattianakin puhutun kahden prosentin bkt-tason, Heinonen huomauttaa.
– Toki meillä on edessä seuraavina vuosina ja jopa seuraavina vaalikausi massiivinen maavoimien kehittämishanke ja sen koko luokka on hävittäjähankkeen kanssa samassa. Maavoimien vuoro tullee siis pitämään puolustusmäärärahatasomme myös jatkossakin korkealla tasolla. Onko taso riittävän korkea, niin sitä on hyvä myös pohtia, Heinonen jatkaa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi Ilta-Sanomille, että Yhdysvallat ottanee ”johtavan roolin puolustusmenokysymyksessä ja asian nousevan virallisesti esiin ensimmäisen kerran Nato-maiden puolustusministerikokouksessa helmikuussa”.
Näin myös Heinonen uskoo asiassa käyvän.
– Itse asiassa itse arvioin [aiemmin] näin käyvän riippumatta siitä, kenestä Yhdysvaltain seuraava presidentti tulee. Euroopan vastuu kaikissa tilanteissa itsestään ja myös Nato-maina Natosta tullee kasvamaan.
Hänen mukaansa hyvin olennainen kysymys on kuitenkin se, pääsevätkö kaikki Nato-maat edes vuonna 2014 sovittuun vähintään kahden prosentin tasoon.
– Tämän tulee nyt olla ensimmäinen tavoite. Tällöin kahden prosentin bkt-taso olisi se yleisesti ajateltu lattia eikä saatikka katto. Ja tämän päälle voisimme sitten lähteä yhdessä rakentamaan riittävää kansallista ja yhteistä puolustusta.
Heinonen viittaa Naton sotilaskomitean puheenjohtajan, amiraali Rob Bauerin Helsingin yliopistolla Maanpuolustuskurssiyhdistyksen esitelmätilaisuudessa pitämään puheeseen. Siinä Bauer muistutti, kuinka Carl Gustaf Emil Mannerheim muistutti jo vuosina 1939-1940 siitä, kuinka maanpuolustusta laiminlyötiin.
– Bauer totesi, että nytkin joku saattaisi ajatella, että Naton jäsenenä Suomen ei enää tarvitsisi panostaa omaan puolustukseen, mutta ”tämä olisi kohtalokasta niin Natolle kuin Suomellekin” ja ”varoitan teitä tästä sudenkuopasta”.
Heinosen mukaan Bauer jatkoikin puhuttelevasti, että ”varmistetaan nyt, ettei kenraali Janne Jaakkolan tarvitse toimia samoin kuin marsalkka Mannerheimin”.
Lopuksi Bauer totesi myös, että monella maalla olisi opittavaa Suomelta.
– Hän erityisesti mainitsi kokonaisturvallisuuden todeten, että Suomen tyyli kannattaisi kopioida kaikkiin liittokunnan maihin eri aloille, jotta laajasti ymmärrettäisiin kaiken yhteys kokonaisturvallisuuteen, Heinonen päättää.
