Suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen ja 17 prosenttia kielteisesti, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimuksesta.
EU-jäsenyyden suosio jatkaa ennätystasolla, jonne se nousi Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022.
– EU-kriittisyys paikantuu erityisesti ihmisiin, jotka ovat hyvin tyytymättömiä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Suomalaiset suhtautuvat yleisesti varauksella demokratian tilaan, mutta erityisen synkkänä suomalaisen demokratian näkevät EU:hun kielteisesti suhtautuvat, sanoo EU-asenteita käsittelevän tulosanalyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
EU:hun kielteisesti suhtautuvista vain kuusi prosenttia on sitä mieltä, että demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa. Peräti 76 prosenttia heistä ei koe suomalaisen demokratian toimivan hyvin. Kaikista suomalaista 33 prosenttia pitää demokratiaa toimivana.
Erityisen EU-myönteisiä ovat 18–25-vuotiaat (77 prosenttia suhtautuu myönteisesti) ja yli 65-vuotiaat (78 prosenttia), akateemisesti koulutetut (75 prosenttia), opiskelijat (76 prosenttia) sekä puolueiden kannattajaryhmistä RKP:n (93 prosenttia), vihreiden (88 prosenttia), SDP:n (88 prosenttia) ja kokoomuksen (80 prosenttia) äänestäjät.
Myös enemmistö vasemmistoliiton (75 prosenttia) ja keskustan (69 prosenttia) äänestäjistä suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti. Kristillisdemokraattien äänestäjät ovat pikemminkin kielteisiä (42 prosenttia) kuin myönteisiä (29 prosenttia).
EU-vastaisimpia vuorostaan ovat perussuomalaisten äänestäjät (57 prosenttia suhtautuu kielteisesti). 22 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautuu EU:hun myönteisesti. Myös perussuomalaisten EU-myönteisyys on kasvanut Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, sillä vielä vuonna 2021 vain 14 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautui EU:hun myönteisesti.
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31. tammikuuta – 13. helmikuuta 2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
