Viime vuonna Intiasta tuli johtava Venäjän raakaöljyn tuontimaa keskimäärin 1,75 miljoonalla barrelilla päivässä. Se yli kaksinkertaisti raakaöljyntuontinsa Venäjältä, ja samaan aikaan EU:n öljyjalosteiden tuonti Intiasta rikkoi ennätyksiä, kirjoittaa brittilehti Independent . EU:n tuonti kasvoi 115 prosenttia vuoden 2022 keskimäärin 111 000 barrelista 231 800 barreliin päivässä vuonna 2023.
EU, G7-maat ja Australia ovat asettaneet tiukkoja pakotteita Venäjän öljylle yrittäessään estää Kremliä käyttämästä öljyrahaa rahoittamaan sotaansa Ukrainassa. Raakaöljylle on asetettu 60 dollarin hintakatto barrelilta eivätkä pakotteet asettaneet maat salli yhtiöidensä laivata sitä kalliimpaa öljyä. Ukrainan Mustanmeren valvontaryhmän mukaan EU:n laivausyhtiöt eivät kuitenkaan aina noudata tätä sääntöä, kertoo Independent.
Öljykauppaa seuraavat tahot sanovat, että sen jälkeen kun öljy on jalostettu toisessa maassa, sen alkuperää on mahdotonta erottaa. Kuitenkin tiettyjen laitosten raakaöljyn tuontia ja öljyjalosteiden vientiä seuraamalla voi saada melko hyvän kuvan.
Independent kirjoittaa, että Jamnagarin jalostamo Kutchinlahden rannalla Intian länsirannikolla on yksi esimerkki. Reliance Industriesin omistaman jalostamon raakaöljystä 34 prosenttia tuli Venäjältä. Viime vuonna sen päivittäin vastaanottamasta raakaöljystä keskimäärin 400 000 barrelia tuli Venäjältä ja 770 000 barrelia muualta. Noin 30 prosenttia jalostamon viennistä suuntautui Eurooppaan.
Noin 20 EU-maata tuo öljyjalosteita Intiasta. Alankomaiden osuus kokonaismäärästä on 24 prosenttia, Ranskan 23 prosenttia, Romanian 12 prosenttia, Italian 11 prosenttia, Espanjan 11 prosenttia, Saksan seitsemän prosenttia ja Belgian seitsemän prosenttia. Tehokkaiden pakotteiden puuttuminen antaa Venäjälle mahdollisuuden jatkaa sotaa Ukrainaa vastaan.
Venäjä on lisännyt sotilasmenojaan täksi vuodeksi 68 prosenttia viime vuodesta. Samaan aikaan Ukraina on pystynyt kasvattamaan puolustusmenojaan vain 17 prosenttia käyttäen lähes kaikki liikenevät varansa puolustukseen. Terveydenhuolto ja koulutus nojaa lähes kokonaisuudessaan ulkomaiseen tukeen.
Hyökkäyssotansa ensimmäisen puolentoista vuoden aikana Venäjä keräsi yli 400 miljardin euron voitot fossiilisten polttoaineiden myynnistä. Tämä jättimäinen rahavirta on tehnyt Kremlille mahdolliseksi asettaa Venäjä sotatalouteen ja lisätä Ukrainaa vastaan käytettävien aseiden tuotantoa.
