EU-maat ostavat liikaa puolustustarvikkeita EU:n ulkopuolelta – lähes kaksi kolmasosaa Yhdysvalloista – eivätkä investoi tarpeeksi yhteisiin puolustusprojekteihin, varoittaa kaksiosainen The Future of European Competitiveness -raportti.
EU:n jäsenmaat eivät myöskään hyödynnä Euroopan tutkimus- ja tuotekehityskapasiteettia parhaalla mahdollisella tavalla modernisoidessaan asevoimiaan, vain murto-osan Yhdysvaltojen investointitasosta, kirjoittaa Italian entinen pääministeri ja entinen Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi raportissaan.
Raportti ilmestyy ajankohtana, jolloin EU kamppailee löytääkseen tarpeeksi aseita ja ampumatarvikkeita auttaakseen Ukrainaa selviytymään Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä, joka jatkuu nyt jo kolmatta vuotta, sekä käynnistää Euroopan puolustusteollisuutta uuteen vauhtiin.
– Eurooppa haaskaa yhteisiä resursseja. Meillä on suuri, yhteinen ostovoima, mutta laimennamme sen moniin erilaisiin kansallisiin ja EU:n instrumentteihin, sanoo Draghin vuodessa kirjoittama raportti, joka todennäköisesti tulee vaikuttamaan EU:n puolustusteollisuuden strategian remonttiin.
Raportin mukaan osa ongelmaa on liian vähäinen investointi vahvempien puolustusyhtiöiden luomiseksi:
– Emme edelleenkään yhdistä voimiamme puolustusteollisuudessa auttaaksemme yhtiöidemme integroitumisessa ja mittakaavan kasvattamisessa… emmekä myöskään suosi kilpailukykyisiä eurooppalaisia puolustusyhtiöitä.
Vuonna 2022 EU-maiden puolustuksen tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 10,7 miljardia euroa – vain 4,5 prosenttia kaikista puolustusmenoista – verrattuna Yhdysvaltojen 140 miljardiin dollariin, joka on 16 prosenttia sen puolustusmenoista.
Vuoden 2022 puolivälistä ja vuoden 2023 puoliväliin 63 prosenttia kaikista EU:n puolustustilauksista tehtiin yhdysvaltalaisyhtiöille ja lisäksi 15 prosenttia muille EU:n ulkopuolisille toimittajille.
Nato-maat, jotka ovat lähes kaikki myös EU-maita, ovat nostaneet puolustusmenojaan siitä lähtien, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014. Naton päämäärä on nostaa kaikkien jäsenmaiden puolustusmenot vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Yhdysvaltain johto on jo yli vuosikymmenen kehottanut EU:ta ja Kanadaa nostamaan puolustusmenojaan. Suuri osa tästä rahasta menee Yhdysvaltoihin. Naton ennusteen mukaan 23 sen 32 jäsenmaasta saavuttaa kahden prosentin tavoitteen kuluvana vuonna. Lisäksi Nato-liittolaiset haluavat varata vähintään 20 prosenttia puolustusmenoistaan uusiin puolustusvälineisiin sisältäen tutkimuksen ja tuotekehityksen.
Raportti korostaa ongelmaa, joka syntyy, kun ei tehdä yhteishankintoja, ja ottaa esimerkiksi Ukrainan vetoomuksen tykkien saamiseksi. EU-maat toimittivat haupitseja, jotka ovat kymmentä eri tyyppiä ja joista osa käyttää erilaisia 155 mm:n ammuksia aiheuttaen logistisen painajaisen Ukrainassa.
Onnistuneena esimerkkinä raportti mainitsee Airbus A330 MRTT -monitoimi-ilmatankkauskoneen, joka kehitettiin yhteistyönä. Se mahdollisti osallistujamaiden resurssien yhdistämisen ja käyttö- ja ylläpitokustannusten jakamisen.
