Venäjän hyökkäyssota on tuonut Euroopan unionin laajentumisen ajeltua nopeammin pöydälle. Ukrainan, Moldovan ja muiden hakijamaiden tietä kohti Euroopan unionin arvoja ja toimintatapoja on tuettava. Jäsenyys vaatii kaikilta hakijamailta todella merkittäviä uudistuksia, mutta myös Euroopan unionin on uudistuttava, jotta laajentuminen olisi mahdollista.
Kuten Unkarin esimerkki osoittaa, Euroopan unionille on saatava vahvemmat työkalut puuttua jäsenmaiden oikeusvaltiorikkomuksiin. EU-jäseneksi voi päästä vain maa, joka täyttää tiukasti määrätyt poliittiset, taloudelliset ja hallinnolliset kriteerit. On oltava vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun. On oltava toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä markkinavoimista ja kilpailupaineista. Ja on oltava hallinnolliset ja institutionaaliset valmiudet panna täytäntöön EU:n säännöstö ja kyky täyttää EU:n jäsenyydestä johtuvat velvoitteet.
Sen sijaan huonommin on varauduttu siihen tilanteeseen, jos EU-jäseneksi päästyään maa alkaakin liukua pois demokraattisista arvoista. Euroopan unionilla ei ole sääntöjä jäsenyydestä erottamiseksi, ja äänioikeudenkin voi nykysäännöillä poistaa määräajaksi vain, jos kaikki muut jäsenmaat ovat yksimielisiä. Tässäkin pitäisi lisätä määräenemmistöpäätöksentekoa.
Kokonaan uudet työkalut vaatisivat Euroopan unionin perussopimuksen muutoksia. Se on hidas tie. Tällä kaudella otettiin jo merkittävä ja historiallinen askel oikeaan suuntaan, kun oikeusvaltioperiaate sidottiin osaksi EU-rahoitusta. Tässä kokoomusmeppi Petri Sarvamaa teki neuvottelijana merkittävän työn.
Unkarilta on nyt jäädytettynä 16,7 miljardia euroa EU-rahoitusta, 6,3 miljardia EU-rahoitusohjelmista ja 10,4 miljardia koronaelvytyspaketista. Oikeusvaltiomekanismi siis toimii, ja myös juridisesti se on kestänyt Unkarin riitautukset EU-tuomioistuimessa. Vielä vahvempia ja myös ennakollisempia välineitä kuitenkin tarvitaan. EU-rahoitus on selkeästi kytkettävä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, varojen väärinkäytön vastaisiin toimiin ja korruption torjuntaan.
Keinoja on useita. Ensinnäkin nykyistä oikeusvaltiomekanismia tulisi hyödyntää aktiivisemmin, ei vasta viimesijaisena keinona. Samalla mekanismin soveltamisala on laajennettava kattamaan nykyistä laajemmin oikeusvaltioperiaatteen ja EU-varojen käytön kannalta ongelmalliset tilanteet, kuten rahanpesu ja tietyt korruption muodot. Samoin aivan kaikki EU-rahoitus tulisi saattaa mekanismin piiriin.
Tärkeintä olisi vahvistaa rahoituksen ehdollisuutta. Niiden maiden kohdalla, joissa oikeusvaltioperiaate on vaarantunut, yhä useampia EU-rahoitusohjelmia tulisi sitoa uudistusten toteuttamiseen ennakollisesti. Varat liikkuisivat vasta, kun uudistuksia on tehty. Näin oikeusvaltiomekanismilla voitaisiin puolustaa vahvemmin eurooppalaisia arvoja, nyt ja tulevaisuudessa.
Muutosta on lähdettävä edistämään nyt, kun komissio valmistelee parhaillaan Euroopan unionille uutta rahoituskehystä. Puolan vallanvaihdoksen myötä myös jäsenmaiden piirissä muutoksille on nyt vahva tuki.
