EU:n komission mukaan Koronaviruspandemian yhteydessä EU-maissa on esiintynyt valtava määrä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja sekä ulkomailta johdettuja vaikutusyrityksiä.
EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Josep Borrell muistuttaa, että koronaviruksen aikana disinformaatio voi jopa tappaa.
– Velvollisuutemme on suojella ihmisiä auttamalla tunnistamaan ja varomaan väärää tietoa ja saattamalla sen levittäjät vastuuseen. Nykypäivän teknologialähtöisessä maailmassa sotaa käyvillä on aseenaan pikemminkin näppäimistö kuin miekka ja sekä valtiollisten että valtioista riippumattomien toimijoiden tiedetään käyttävän aseinaan kohdennettuja vaikuttamistoimia ja disinformaatiokampanjoita. Tässä taistelussa Euroopan unionin on tarpeen lisätä toimiaan ja valmiuksiaan, Borrell sanoo.
Jotta EU:ta ja sen häiriönsietokykyä voitaisiin vahvistaa, olisi tiedonannon mukaan tehostettava tiedonhankintaa valvonnan tueksi ja parannettava analyysivalmiuksia sekä lisättävä yhteistyötä.
Valmiuksien vahvistamiseksi sekä riskianalyysin ja kriisiaikoina elintärkeän raportoinnin parantamiseksi olisi kehitettävä edelleen vakiintuneita kanavia, kuten nopeaa hälytysjärjestelmää.
EU on kriisin aikana tiedottanut eurooppalaisille entistä enemmän disinformaation riskeistä ja lisännyt asiaa koskevaa yhteistyötään, muun muassa tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakamista muiden kansainvälisten kumppanien, kuten WHO:n, G7-maiden ja Naton, kanssa.
– Tätä yhteistyötä olisi tehostettava, jotta ulkomaisiin vaikuttamisyrityksiin ja disinformaatioon voidaan puuttua paremmin, EU.n komissio toteaa.
EU lisää kansalaisyhteiskunnan toimijoille, riippumattomille tiedotusvälineille ja toimittajille EU:n ulkopuolisissa maissa annettavaa tukea ja apua, muun muassa Team Europe paketin osana. Myös tukea lehdistönvapauden loukkausten seurantaan ja turvallisemman mediaympäristön edistämiseen lisätään.
Komission mukaan ulkomaiset toimijat ja tietyt EU:n ulkopuoliset maat, erityisesti Venäjä ja Kiina, ovat osallistuneet kohdennettuihin vaikuttamistoimiin ja disinformaatiokampanjoihin EU:ssa, sen naapurustossa ja maailmanlaajuisesti.
Koronakriisissä disinformaatio koskettaa myös kuluttajia. Komission mukaan monet kuluttajat on erehdytetty ostamaan ylihinnoiteltuja, tehottomia tai mahdollisesti vaarallisia tuotteita, ja verkkoalustat ovat jo poistaneet miljoonia harhaanjohtavia mainoksia.
Komissio jatkaa yhteistyötä verkkoalustojen kanssa ja tukee kansallisten viranomaisten toimia kuluttajien suojelemiseksi.
Facebook, Google, Twitter ja Mozilla sekä verkkoalustoja, mainosalaa ja mainostajia edustavat toimialajärjestöt allekirjoittivat lokakuussa 2018 disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt, joiden on määrä toimia itsesääntelyvälineenä disinformaation torjumiseksi.
Alustojen olisi lisäksi toimitettava kuukausittain raportit, jotka sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot toimista, joilla ne ovat pyrkineet edistämään luotettavaa sisältöä ja rajoittamaan koronavirukseen liittyvää disinformaatiota ja mainontaa.
Niiden olisi myös tehostettava yhteistyötään – kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla kielillä – faktantarkistajien ja tutkijoiden kanssa ja oltava avoimempia siitä, miten ne informoivat disinformaation kohteeksi joutuvia käyttäjiä.
Komissio kannustaa voimakkaasti muita sidosryhmiä, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet käytännesääntöjä, osallistumaan tähän uuteen raportointiohjelmaan.
EU myös lisää äskettäin perustetun eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin työn pohjalta tukeaan faktantarkistajille ja tutkijoille.
