Euroopan unionin tuomioistuin antoi torstaina ratkaisun niin kutsutussa Alkotaksi-jutussa.
Tuomioistuimen mukaan Suomen alkoholilainsäädäntöön sisältyvä alkoholin etämyynnin kielto on ristiriidassa Euroopan unionin perussopimuksen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan sääntelyn kanssa, mutta mahdollisesti oikeutettavissa perussopimuksessa mainituin poikkeusperustein, tässä tapauksessa kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi.
Se, voidaanko poikkeusperusteet hyväksyä, jätetään vielä kansallisen tuomioistuimen käsiin.
Juomat kotiovelle
Tapauksessa on kyse virolaisesta yrittäjästä, joka toimitti alkoholijuomia Virosta suomalaisten asiakkaiden kotioville. Asiakkaat tilasivat ja maksoivat juomansa etukäteen liikkeen verkkosivuilla, eikä yrityksellä ollut varastoa Suomessa. Juomat tuotiin Suomeen yrityksen kuljetusautolla.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2012 yrittäjän ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä veropetoksesta ja alkoholirikoksesta. Veropetos liittyi siihen, ettei juomista ollut maksettua juomapakkaus- ja alkoholiveroa.
Tuomittu virolaisyrittäjä valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, joka teki ennakkoratkaisupyynnön EU-tuomioistuimelle.
Suomessa alkoholilakia on perinteisesti tulkittu niin, että alkoholin etäosto on sallittu, mutta etämyynti on kielletty rikoksena.
Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä järjestää esimerkiksi verkkokaupasta ostettujen toisesta jäsenvaltiosta tuotavien alkoholijuomien kuljetuksen, kun taas etäostossa ostaja tai joku ostajan valtuuttama vastaa kuljetuksen järjestämisestä. Etämyynnissä verovelvollisuus on myyjällä ja etäostossa ostajalla.
Hovioikeus ratkaisee
EU-tuomioistuin katsoo ratkaisussaan, että etämyynnin kiellossa on kyse Euroopan unionin perussopimuksen vastaisesta tuontirajoituksesta, joka voidaan kuitenkin oikeuttaa muun muassa kansanterveydellisin perustein.
Näin ollen EU-oikeus ei ole tässä tapauksessa periaatteessa esteenä sille, että Alkotaksin kaltaista toimintaa harjoittavalta edellytetään alkoholin vähittäismyyntilupaa.
Käytännössä vähittäismyyntiluvan vaatiminen johtaa etämyynnin kieltoon, koska sitä harjoittava ulkomainen toimija ei voi täyttää laissa säädettyjä vähittäismyyntiluvan myöntämisedellytyksiä.
Tuomioistuin toteaa kuitenkin, että kansallisen säännöstön on oltava sellainen, että ”sillä voidaan taata tavoitellun päämäärän toteuttaminen”.
Alkotaksin kohdalla sillä tarkoitetaan ”kansanterveyden ja yleisen järjestyksen” suojelua. Lisäksi etämyynnin kiellon oikeuttaminen vaatii, ettei tätä päämäärää voida saavuttaa ”vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä vähintään yhtä tehokkaasti ja ettei kyseinen säännöstö ole mielivaltaisen syrjinnän keino tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peitelty rajoitus”.
Tämän selvittäminen jätetään taas ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen eli Helsingin hovioikeuden ratkaistavaksi.
Alkotaksia edustava juristi Petteri Snell pitää ratkaisua mielenkiintoisena.
– Saimme selvän päätöksen siitä, että kielto on EU-oikeuden nojalla syrjivä. Hovioikeuden on nyt sitten ratkaistava löytyykö kiellon oikeuttamiseen tästä huolimatta riittävät perusteet, hän kommentoi Verkkouutisille.
Snell pitää mahdollisena, että asia etenee korkeimpaan oikeuteen.
