Vuoden alussa voimaan tulleen yhdyskuntajätevesien puhdistusta koskevan EU-direktiivin myötä lääketeollisuus ja kosmetiikka- ja hygieniateollisuus velvoitetaan maksamaan ns. laajennetun tuottajavastuun tuottajaroolissa mikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvat investointi- ja ylläpitokustannukset.
Lääketeollisuus ry:n mukaan arvioidut kustannukset ylittävät monikymmenkertaisesti komission arvion.
VTT:n tekemän kustannusarvion mukaan laajennetusta tuottajavastuusta aiheutuvat investointi- ja rakennuskustannukset tulevat olemaan 280–816 miljoonaa euroa Suomessa.
Seitsemän suurimman jätevesipuhdistamon osalta kustannukset ovat arviolta noin 237–353 miljoonaa euroa. Keskisuurten puhdistamoiden – joita on 71 kappaletta – investointi- ja rakennuskustannukset tulevat olemaan karkeasti arvioiden yhteensä noin 46–463 miljoonaa euroa, riippuen riskinarvioinneista.
Vertailun vuoksi Lääketeollisuus mainitsee, että lääkevalmisteiden tukkuhintainen kokonaismyynti oli vuonna 2023 Suomessa 3 091 miljoonaa euroa.
Komission aikaisemmin antama arvio Suomelle aiheutuvista vuosikustannuksista oli 13 miljoonaa euroa. Lääketeollisuuden toimijat katsovatkin direktiiviä perustelevan arvion olleen täysin väärässä mittaluokassa.
Lääketeollisuuden toimijat pitävät nyt välttämättömänä, että Suomessa toteutetaan direktiivistä huolellinen vaikutusten arviointi. Vaikutusten arviointi tarvitaan turvaamaan direktiivin toteutus yhteiskunnan ja potilaiden kannalta kestävällä tavalla.
Direktiivin tuomat kustannukset ovat mittavat ja tuovat todellisen riskin kaventuvasta lääkevalikoimasta Suomessa. Suomi on pieni markkina ja direktiivin aiheuttamat lisäkustannukset voivat tehdä nykyisen lääkevalikoiman ylläpidon yrityksille kannattamattomaksi.
– Yhteiskunnan on mietittävä toimet, jolla Suomessa varmistetaan lääkkeiden saatavuus potilaille myös tulevaisuudessa. Jätevesistä havaittavat lääkejäämät johtuvat pääsääntöisesti lääkkeiden normaalista käytöstä, eivät lääkkeiden valmistuksesta. Lääketeollisuus sanoo tiedotteessaan.
Lääketeollisuuden mielestä yhteiskunnan tulee osallistua laajennetun tuottajavastuun tuomien kustannusten jakamiseen direktiivin sallimalla 20 prosentin osuudella.
– Nykyisen hintasääntelyn takia lääkeyrityksillä ei ole Suomessa mahdollisuutta huomioida kasvavaa kustannustaakkaa hinnoittelussa ”saastuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti. Yhteiskunnan 20 prosentin maksuosuus on keskeinen keino minimoida vaikutuksia lääkevalikoimaan.
Kaventuvasta lääkevalikoimasta kärsivät ennen kaikkea potilaat. Lääketeollisuuden toimijat vetoavat päättäjiin tämän rahoituksen turvaamiseksi.
– EU-lainsäädännön tulee huomioida Euroopan kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten tukeminen niin, että lääkkeiden valmistus ja kaupanpito on mahdollista EU-maissa, eikä lääkkeiden saatavuus tai potilaiden hoito kärsi.
Lääketeollisuus huomauttaa, että kustannukset jätevesien lisäpuhdistuksesta on osoitettu vain kahdelle teollisuuden alalle maksettavaksi, mikä ei luo muille toimialoille kannustetta vähentää mikroepäpuhtauksia.
