EU-komission tuoreen talviennusteen mukaan talouskasvu alkaa hieman vilkastua EU:ssa ja euroalueella, mutta Suomen osalta talouskasvu näyttää aiempaa heikommalta.
Suomen ongelmaksi on nyt muodostumassa rakenteellinen alijäämä velkaantumisen ja julkisen talouden alijäämän sijaan. Suomi on asettanut vakausohjelmassa tavoitteekseen 0,5 prosentin rakenteellisen alijäämän bruttokansantuotteesta keskipitkällä aikavälillä.
Jos rakenteellinen alijäämä on 1,0 prosenttia tai korkeampi, antaa komissio Suomelle varoituksen välittömästi. Sen jälkeen komissio laatii suositukset tarvittaviksi toimiksi merkittävän poikkeaman korjaamiseksi. Mikäli riittäviin toimiin ei ryhdytä, komissio tekisi suosituksen korollisesta talletuksesta, joka voi sääntöjen rikkomisen jatkuessa muuttua sakoksi.
Vuoden 2013 osalta Suomi välttänee seuraamukset niukasti. Komission ennusteen mukaan rakenteellinen alijäämä jäi 0,9 prosenttiin. Eurostat vahvistaa viime vuoden luvut maaliskuun lopussa. Ainoastaan edeltävästä vuodesta tehtävä ex post -arvio voi johtaa seuraamuksiin.
Rehn antoi varoituksen
Sen sijaan tänä vuonna Suomi on ylittämässä rajapyykin. Komission talviennusteen mukaan rakenteellinen alijäämä olisi 1,2 prosenttia bkt:sta vuonna 2014. Näkymä on heikentynyt marraskuusta, jolloin kuluvan vuoden rakenteelliseksi alijäämäksi ennustettiin 1,0 prosenttia.
Mikäli tuore ennuste toteutuisi, Suomi joutuisi komission arviointiin ensi keväänä, jolloin käydään eduskuntavaalit. Talouskomissaari Olli Rehn (kesk.) varoitti jo marraskuussa, ettei Suomen budjetti vuodelle 2014 täytä vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä.
Hallitus saattaakin joutua tekemään uusia sopeutustoimenpiteitä jo tälle vuodelle. Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Verkkouutisille, että ministeriössä valmistellaan kaiken aikaa toimenpiteitä. Keskustelu uusista, kuluvaa vuotta koskevista sopeutustoimista käynnistyy tarvittaessa, kun Eurostat on vahvistanut viime vuoden bkt-luvut, ja kun komissio on tarkistanut ennustettaan huhti-toukokuussa.
Tavoiteltuun puolen prosentin rakenteelliseen alijäämään pääseminen edellyttäisi 1,2 miljardin euron lisäsopeutusta tänä vuonna valtiovarainministeriön joulukuun suhdanne-ennusteen mukaan. Sen sijaan alle yhden prosentin alijäämään pääsemiseen riittäisi pienempi, noin 400 miljoonan euron sopeutus.
Ensi vuodelle 1,8 miljardin sopeutus
Suomi voi joutua tekemään suunniteltua enemmän sopeutustoimia myös vuonna 2015. Komission arvion mukaan Suomen pitää sopeuttaa julkista talouttaan 1,8 miljardia euroa ensi vuonna, koska komission ennusteen mukaan Suomen rakenteellinen alijäämä kasvaa 1,4 prosenttiin.
Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama talousasiantuntijoiden ryhmä arvioi, että yhden miljardin euron sopeutustoimet valtiontaloudessa riittävät korjaamaan poikkeaman rakenteellisessa alijäämässä, jos samaan aikaan toteutetaan puolen miljardin tasapainotus kuntataloudessa vuonna 2015. Kuntatalouden toimilla tarkoitetaan hallituksen rakenneohjelman mukaista kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamista miljardilla eurolla. Toinen miljardi katetaan verojen korotuksilla ja toimintaa tehostamalla. Samansuuruinen sopeutus olisi edessä myös vuosina 2016 ja 2017.
Jos Hetemäen ryhmän ehdotus toteutettaisiin, vuonna 2015 toteutuisi yhteensä 1,5 miljardin euron lisäsopeutus. Komission tuoreen ennusteen mukaan sopeutustarve on kuitenkin ennakoitua suurempi, 1,8 miljardia euroa. Se tarkoittaisi sitä, että hallitus joutuisi tekemään ensi vuonna vielä 300 miljoonan euron sopeutuksen suunnitellun 1,5 miljardin lisäksi.
Solidaarisuusmenot vähennetään velasta
Vaikka Suomen julkisen velan suhteessa bkt:hen ennustetaan ylittävän 60 prosentin rajan tänä vuonna, komissio katsoi marraskuussa, ettei se anna aihetta käynnistää alijäämämenettelyä.
Syynä on se, että velasta poistetaan ns. solidaarisuusmenot, joilla Suomi on tukenut kriisimaita. Lisäksi arviossa on otettu huomioon suhdannekehityksen vaikutus velkaan.
Suomen solidaarisuusmenot ovat 5,7 miljardia euroa, mikä on 2,5 prosenttia bkt:sta. Suhdannekorjauksen osuus on vielä suurempi. Komission tuoreen ennusteen mukaan Suomen velkasuhde kohoaa 62 prosenttiin tänä vuonna. Marraskuussa ennustettiin, että velka olisi noussut vielä hieman suuremmaksi, 62,5 prosenttiin.
Valtiovarainministeriö arvioi, ettei alijäämämenettelyä käynnistetä nytkään samoista syistä kuin marraskuussa.
