Euroopan ei kannata rynnätä neuvotteluihin – Donald Trumpilla on kiire

Mika Aaltola arvioi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin poliittisen liikkumatilan kaventuvan tammikuussa, kun demokraattien hallitsema kongressi aloittaa työnsä.
Yhdysvaltain kongressitalo Washington DC:ssä. AFP/LEHTIKUVA/KENT NISHIMURA
Yhdysvaltain kongressitalo Washington DC:ssä. AFP/LEHTIKUVA/KENT NISHIMURA

Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok./EPP) katsoo tilanteen vaikuttavan myös Ukrainan sodan rauhanneuvotteluihin ja Euroopan asemaan suhteessa Yhdysvaltoihin.

Demokraatit voittivat marraskuun välivaaleissa enemmistön sekä edustajainhuoneeseen että senaattiin. Uusi kongressi aloittaa tammikuussa. Presidentillä säilyvät muun muassa veto-oikeus ja laajat toimeenpanovaltuudet, mutta demokraattienemmistö voi vaikeuttaa hänen lakiehdotustensa läpivientiä ja käyttää kongressin valvontavaltaa.

Aaltola viittaa viestipalvelu X:ssä Time-lehden arvioon, jonka mukaan Trumpista on tulossa kautensa loppuajaksi ”rampa ankka” (engl. lame duck).

– Menemme nyt Trumpin kalenterikiireen mukaan. Tammikuussa aloittaa uusi kongressi, ja välivaalien tulos asettaa Trumpille rajoitteita Ukrainan ja Venäjän suhteen, Aaltola kirjoittaa.

Euroopan ei tule kiirehtiä neuvotteluihin

Aaltola ei pidä perusteltuna kiirehtiä sopimukseen, jos sen ehtona olisivat Venäjän tavoitteita palvelevat myönnytykset.

– Siksi Trump kiihdyttää. Euroopan ei kannata rynnätä neuvotteluihin, jos pääsylippuna ovat etupiirimyönnytykset Venäjälle.

Hän on viime viikkoina varoittanut toistuvasti siitä, että Ukrainan rauhanprosessissa saatetaan samalla neuvotella koko Euroopan turvallisuusjärjestyksestä. Venäjä pyrkii hänen arvionsa mukaan kytkemään keskusteluihin vaatimuksia muun muassa Euroopan maiden turvallisuusratkaisuista.

Aaltola pitää osapuolten tavoitteita tässä suhteessa perustavanlaatuisesti ristiriitaisina.

– Euroopan mandaatti pitää perustua Ukrainaan ja aselepoon. Yksi ääni, yksi tavoite: sota seis. Euroopan turvallisuusjärjestys ei kuulu Moskovan asialistalle. Myöntyväisyyslinja ei näissä tilanteissa toimi historiamme kokemusten mukaan, Aaltola kirjoittaa.

Samalla hän peräänkuuluttaa Euroopalta vahvempaa asemaa suhteessa Yhdysvaltoihin. Vaarana on hänen mukaansa se, että yksittäiset maat pyrkivät säilyttämään mahdollisimman läheiset suhteet Washingtoniin yhteisen linjan kustannuksella.

Monien Euroopan maiden vaikutusvalta suhteessa Venäjään on yksin rajallinen, minkä vuoksi Aaltola korostaa yhteisen voiman merkitystä.

– Vaara on myös Euroopan sisäinen pirstaloituminen. Jos jokainen kiirehtii omaan yhteyteen [Vladimir] Putinin kanssa, Venäjä pelaa meitä toisiamme vastaan, Aaltola toteaa.

Yhdysvaltain politiikka voi hänen arvionsa mukaan muuttua tammikuussa kaksijakoisemmaksi, kun Valkoinen talo ja kongressi ovat eri puolueiden hallinnassa. Siksi toimivat suhteet molempiin ovat Euroopalle tärkeitä.

Kokouksessa käsitellään Ukrainan tukea ja rauhanneuvottelujen seuraavia askelia.
Kirjoittajan mukaan kärsivällisempi osapuoli voi saada neuvotteluissa merkittävän edun.
Venäjä väitetysti vaatii Ukrainan sodan rauhanneuvotteluissa Moldovan muuttamista liittovaltioksi.
Mainos