Valoisammat talousnäkymät, alhaisempi korkotaso ja hitaampi inflaatio ovat tuoneet nostetta Euroopan kiinteistösijoitusmarkkinaan. Käänne povaa positiivisempaa kehitystä myös Suomen kiinteistösijoitusmarkkinaan.
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n toimialakatsauksen mukaan Suomen toimistomarkkina on eriytymässä, sillä toimistojen sijainti ja laatu vaikuttavat keskeisesti kysyntään.
Korkea korkotaso, kiinteistöjen arvostusten muutokset ja makrotaloudellinen epävarmuus painoivat eurooppalaisen kiinteistösijoitusmarkkinan laskuun vuonna 2023.
Kuluvan vuoden jälkipuoliskolta eteenpäin valoisammat talousnäkymät, alhaisempi korkotaso ja hitaampi inflaatio tuovat nostetta Euroopan kiinteistösijoitusmarkkinaan. Suomen kiinteistömarkkina seuraa perässä.
Suomen kiinteistösijoitusmarkkinan transaktiovolyymi kääntyy Raklin mukaan noin 33 prosentin kasvuun vuonna 2025.
– Euroopassa kiinteistösijoitusmarkkinan käänne on jo tapahtunut. Suomen kaltaisella pienemmällä markkinalla se tapahtuu viiveellä. Kiinteistösijoitusten tuottovaatimuksen ja riskittömän koron väliseen erotukseen ennustetaan kasvua, kun korot lähtivät kasvuun ja nettotuottovaatimukset ovat pysyneet korkealla tasolla. Tämä tukee kiinteistösijoitusmarkkinan elpymistä, korostaa tiedotteessa Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.
Suomessa rakenteelliset tekijät ja suhdannetilanne ovat heikentäneet toimistomarkkinaa. Toimistojen vajaakäyttö on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla ja markkinassa nähdään yhä selvempi eriytyminen niin sanottujen prime ja secondary -kohteiden tilankysynnässä, vuokrissa ja sijoittajakysynnässä.
Kysyntään ja vuokranmääritykseen vaikuttaa keskeisesti toimiston sijainti, laatu sekä kohteen ja sen lähiympäristön tarjoamat palvelut.
– Näiden prime-toimistotilojen kysynnän ja vuokrien odotetaan pysyvän hyvällä tasolla tulevinakin kuukausina. Vaikka tilankäyttöä halutaan tehostaa, niin samalla yritykset haluavat houkutella työntekijöitään takaisin toimistolle, ja ovat valmiita maksamaan laadukkaista tiloista hyvällä sijainnilla, toteaa Ruotsi.
Liiketilamarkkinassa viime vuosien heikko taloustilanne ja korkea inflaatio painoivat vähittäiskaupan kysyntää ja liiketilojen näkymiä. Ravintoloiden tilankysyntä on selkeästi heikentynyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla, toimitilakatsauksessa todetaan.
Verkkokaupan kasvu ja koronapandemia vähensivät myös kivijalkakaupan kysyntää. Loppuvuodesta on nähtävillä, että taloustilanteen kohentuminen, matala inflaatio ja kuluttajien luottamuksen palautuminen tukevat vähittäiskaupan kysynnän ja vuokralaiskysynnän elpymistä.
Myös tuotannollisten kiinteistöjen tilankysyntä on ollut vaisua. Positiivisiakin merkkejä on, sillä kohentunut suhdannetilanne tukee elpymistä ja erityisesti kasvukeskusten läheisyydessä sijaitsevien teollisuus- ja logistiikkakiinteistöjen kysyntää edistää väestönkasvu ja verkkokaupan suosio.
Tuotannollisten kiinteistöjen vuokriin odotetaankin kasvua, koska modernia tuotannollista tilaa on verrattain vähän tarjolla.
Tuleva väestökehitys ja sote-uudistus muovaavat yhteiskuntakiinteistösektorin pelikenttää. Hoivakiinteistöjen tarve kasvaa lähes kaikilla hyvinvointialueilla ja kasvu on erityisen suurta Uudenmaan hyvinvointialueilla.
