Euroopan asevoimien hankinnat ovat kasvaneet reaalisesti 73 prosenttia vuodesta 2021, kertoo Aviation Week uusimmassa numerossaan (1.-14. heinäkuuta 2024) viitaten keräämäänsä aineistoon. Esimerkiksi heinäkuun lopulla Britanniassa järjestettävä Farnborough International Airshow on tästä syystä tänä vuonna normaalia pidempi, ja sen aiheet sisältävät Ukrainassa käytävästä sodasta tuttuja teemoja, kuten vaanivien aseiden torjunta, risteilyohjusten kysyntä ja elektronisen sodankäynnin kykyjen parantaminen.
Euroopan uhkaympäristön muutokset on tuottanut hallituksille paineita puolustusmäärärahojen nostamiseksi. Ruotsissa puhutaan puolustusmenojen jyrkästä kasvattamisesta vuosikymmenen loppuun mennessä, Norja on kaksinkertaistamassa puolustusmenonsa vuoteen 2036 mennessä ja Britannian pääpuolueiden välillä vallitsee poliittinen yksimielisyys puolustusmenojen kasvattamisen tarpeesta.
Tšekki ja Romania modernisoivat ilmapuolustustaan F-35-hävittäjillä, Patriot-järjestelmän käyttäjämaat ovat ostamassa yhdessä ilmatorjuntaohjuksia 5,5 miljardilla dollarilla, Suomi on tilannut Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän. European Sky Shield -ilmatorjunnan kehittämisaloitteessa on mukana jo 20 maata ja ballististen ohjusten torjunnasta on käynnissä jo kaksi ohjelmaa, HYDEF ja HYDIS².
Moni maa hankkii lähi-ilmatorjuntaa. Saksa haluaa kehittää maavoimilleen Gepard-ilmatorjuntavaunun korvaajan, ja Alankomaat on tilannut Elbit Systemsin droonientorjuntajärjestelmän. Britannia puolestaan haluaa DragonFire-laseraseen laivoihinsa jo vuonna 2027.
Eurooppa haluaa myös itse hyökkääviä drooneja: Ranska on tilannut Switchblade 300 -vaanivia aseita ja Britannia selvittää aseistettujen FPV-droonien hankintaa, joka voi testien jälkeen kasvaa 1 000 drooniin kuukaudessa.
Britannia ja Italia ovat yhdessä Japanin kanssa kiihdyttämässä seuraavan sukupolven hävittäjäohjelmaansa niin, että järjestelmä olisi käyttäjiensä käsissä jo vuodesta 2035 alkaen. Britannia nopeuttaa myös uuden ilmaista laukaistavan ja 1 500 kilometrin kantomatkan risteilyohjuksen kehittämistä, ja Saksa on hitaan alun jälkeen allokoinut kokonaan vuonna 2022 varatun 100 miljardin euron suuruisen puolustusrahastonsa, joka käytetään muun muassa F-35-hävittäjiin, israelilaiseen ballististen ohjusten Arrow-3-torjuntajärjestelmään sekä ilmavoimien ilmatorjunnan lamauttamiskykyjen modernisointiin.
Ukraina on käyttänyt tehokkaasti Britannian, Ranskan ja Italian toimittamia Storm Shadow- ja SCALP-EG-risteilyohjuksia, mutta varastojen täydentämisestä ei ole juuri kerrottu. Saksa ei ole antanut Ukrainalle Taurus KEPD-350 -ohjuksiaan vedoten muun muassa niiden varastojen pienuuteen. Ohjusten uustuotantoa ei kuitenkaan ole aloitettu, vaikka MBDA on ilmoittanut olevansa siihen valmis.
Kaukovaikutteiset asejärjestelmät ovat kuitenkin tapetilla: Alankomaat hankkii Tomahawk-risteilyohjuksia ja Puola, Romania ja Italia tilaavat M142 HIMARS -raketinheitinjärjestelmiä. Britannia suunnittelee maamaaleihin soveltuvan ohjuskyvyn lisäämistä merivoimiensa fregatteihin. Saksa ja Ranska puolestaan keskustelevat uusien kaukovaikutteisten järjestelmien kehittämisestä.
Ennätykselliset tilausmäärät ovat johtaneet valmistajien tilauskantojen tukkeutumiseen vuosiksi, mutta myös uusien tarjoajien ilmaantumiseen myyjien markkinoille. Esimerkiksi Turkish Aerospace Industries tuo Farnboroughin ensi kertaa Hurjet-suihkuharjoituskoneen ja Gökbey-helikopterin.
