Euroopan parlamentissa paljastunut tapaus, jossa 20 vuotta meppinä toiminut edustaja on pitänyt koko ajan yhteyttä Venäjän tiedusteluun, tulee käynnistämään toimenpiteitä. Parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi, että suhtautuu asiaan erittäin vakavasti ja että parlamentti aloittaa asiasta selvityksen. Asiasta kertoo esimerkiksi Politico.
Latvialainen Tatjana Ždanoka on pitänyt yli vuosikymmenen ajan sähköpostitse ja tapaamisilla yhteyttä kahteen Venäjän sisäiselle tiedustelulle FSB:lle työskentelevään venäläiseen. Yksi heistä on Dmitri Gladei, jonka julkinen tehtävä on johtaa venäläistä vaalitarkkailuorganisaatiota. Gladei yhdisti Ždanokan yli kymmenen vuotta sitten toiseen FSB:n työntekijään, Sergei Beltjukoviin. Ždanoka on vuotanut heille parlamentin sisäisiä keskusteluja ja tietoa tulevista tapahtumista sekä pyytänyt apua erilaisten Venäjän hallinnon agendaa tukevien tapahtumien järjestämiseksi.
Ždanokan yhteydet tulivat ilmi maanantaina, kun tutkiva The Insider -sivusto, virolainen Eesti Päevaleht ja ruotsalainen Expressen julkaisivat Ždanokan ja hänen tiedustelukontaktiensa välisiä sähköposteja.
Ždanoka on kuulunut vihreiden ja Euroopan vapaan allianssin (EFA) muodostamaan parlamenttiryhmään. Hänet on kuitenkin erotettu ryhmästä keväällä 2022 sen jälkeen, kun hän kieltäytyi tuomitsemasta Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Hänen edustamansa puolue (Latvialais-venäläinen unioini) erotettiin EFA:sta vuodeksi.
EFA koostuu Euroopan vähemmistökansallisuuksien ja maakuntapuolueiden edustajista, jotka ajavat itsenäisyyttä tai suurempaa itsehallintoa äänestäjilleen. EFA ilmoitti, että se tekee Ždanokan toiminnasta nyt omaa selvitystään.
Parlamentin lakiasiain valiokunnan puheenjohtaja Adrián Vásquez Lázara kertoi viestipalvelu X:ssa, että keskustaliberaali Renew Europe -parlamenttiryhmä on esittänyt parlamentin täysistuntoon keskustelua Venäjän puuttumisesta EU:n sisäpolitiikkaan.
Myös Latvian tiedustelu VDD selvittää asiaa. VDD huomautti tiedotteessaan, että sillä ei ole valtuuksia tutkia Zdanokan tekemisiä ajalta ennen vuotta 2016, sillä vieraan valtion lukuun toimiminen Latvian haittaamiseksi siinä muodossa kuin tiedustelu tulkitsee Zdanokan toimia, kriminalisoitiin vasta tuolloin. VDD ilmoitti kuitenkin, että se selvittää asiaa niiltä osin kuin mahdollista.
Ždanokan kanssa samassa parlamenttiryhmässä ollut vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala kertoi Verkkouutisille maanantaina, että aikoo tuoda uudet tiedot Ždanokasta esiin parlamentin eettisiä sääntöjä käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa. Hautala on komitean puheenjohtaja. Komitea voi tutkia asiaa ja suosittaa puhemiehelle toimenpiteitä tilanteeseen puuttumiseksi.
Hautala arvioi, että mikäli tiedot pitävät paikkansa, on Ždanoka saattanut rikkoa raskaasti parlamentin jäseniä koskevia menettelysääntöjä. Europarlamentaarikoilla on tarkat säännöt niin matkakorvauksista, lahjoista kuin velvollisuudesta välttää tilanteita, jotka voivat viitata sopimattomaan vaikuttamiseen.
– Mahdollisia seuraamuksia menettelysääntöjen loukkauksesta voivat olla esimerkiksi rajoitukset luottamukselliseen tietoon pääsyssä tai määräaikainen kielto osallistua parlamentin toimintaan. Äärimmäisessä tapauksessa jäsen voidaan pidättää tehtävistä, joissa hän toimii.
Ždanoka on kiistänyt häneen kohdistuneet syytökset mutta myös ilmoittanut, ettei aio enää asettua ehdolle seuraavissa europarlamenttivaaleissa. Hän on testamentannut äänensä yhdelle avustajistaan.
Vaikka Ždanoka on jo 74-vuotias, hänen luopumisensa parlamenttitehtävistä ei liity pelkästään ikään tai nyt ilmi tulleisiin yhteyksiin. Latvia muutti vuonna 2022 lainsäädäntöään siten, että europarlamenttiin eivät enää saa pyrkiä neuvostoaikoina toimineet poliitikot, jotka ovat vastustaneet Latvian uudelleenitsenäistymistä. Ždanoka jatkoi jäsenyyttään uudelleenitsenäistymistä vastustaneessa kommunistipuolueessa vielä sen jälkeen kun Neuvostoliitto tukahdutti uudistukset väkivalloin sekä Liettuassa että Latviassa tammikuussa 1991.
Ždanoka on ajanut politiikassaan Latvian venäjäkielisen vähemmistön ja kansalaisuudettomien oikeuksia. Vuonna 2022 noin 24 prosenttia Latvian asukkaista oli kansallisuudeltaan venäläisiä tai venäläistaustaisia.
