Tänään käytävissä europarlamenttivaaleissa Euroopan unionin 27 jäsenmaan kansalaiset valitsevat yhteensä 720 edustajaa Euroopan parlamenttiin.
Eri jäsenmaiden kansalaisten äänet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Euroopan unionin pienimmällä jäsenmaalla, Maltalla, on europarlamentissa kuusi edustajaa. Suurimmalla, Saksalla, edustajia on taas 96 kappaletta.
Koska Maltalla asukkaita on hieman yli puoli miljoonaa, on yhtä maltalaista meppiä kohden kansalaisia noin 90 000. 84,5 miljoonan asukkaan Saksassa yhtä meppiä kohden kansalaisia on taas lähes 900 000.
Voidaan siis sanoa, että yhdellä maltalaisella äänestäjällä on europarlamenttivaaleissa lähes kymmenen kertaa voimakkaampi ääni kuin saksalaisella.
Jos europarlamentin paikat jaettaisiin puhtaasti jäsenmaiden asukasluvun mukaan, olisi Maltalla parlamentissa vain yksi edustaja. Saksalaisia parlamentissa olisi taas 135.
Syy epätavalliseen jakaumaan löytyy unionin perussopimuksista ja niihin sisältyvästä alenevan suhteellisuuden periaatteesta.
Periaate johtaa juurensa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön alkuvaiheisiin. Alankomaat, Belgia ja Luxemburg pelkäsivät tuolloin jäävänsä huomattavasti suurempien Länsi-Saksan ja Ranskan jalkoihin. Alkuperäisenä suunnitelmana oli, että paikat jaettaisiin väkiluvun mukaan.
Pienille maille annettiin kuitenkin myönnytykseksi enemmän paikkoja parlamenttiin, kuin mihin niiden väkiluku olisi oikeuttanut.
Laskutapa jäi voimaan yhteisön kehittyessä ensin Euroopan talousyhteisöksi ja sittemmin Euroopan unioniksi. Vuonna 2009 voimaan tullessa Lissabonin sopimuksessa määriteltiin, että jokaisella jäsenmaalla on oltava vähintään kuusi ja entintään 96 edustajaa europarlamentissa.
Siispä pienimmilläkin jäsenmailla on väkiluvusta riippumatta kuusi edustajaa. Maltan lisäksi tällaisia maita ovat Kypros ja Luxemburg.
Epäsuhteellisuus on sitä suurempi, mitä väkirikkaampi jäsenmaa on. Ranskalaisia on yhtä ranskalaismeppiä kohden 840 000, ruotsalaisia 500 000 ja virolaisia 200 000.
Suomi sijoittautuu äänten epäsuhteellisuudessa keskikastiin. Suomalaisia on yhtä suomalaista meppiä kohden noin 370 000. Voidaan siis sanoa, että eurovaaleissa suomalaisen ääni vastaa noin kahta saksalaista.
Toisaalta Suomenlahden eteläpuolella yhden virolaisen ääni vastaa taas noin kahta suomalaista ja neljää saksalaista.
