Ukrainan asevoimat on joutunut vetäytymään viimeisen viikon aikana nopeaan tahtiin Kurskin alueella Venäjän ja Pohjois-Korean joukkojen paineessa.
Asevoimien komentaja, kenraali Oleksandr Syrskyi kiisti väitteet saarrostusuhkasta ja vakuutti Ukrainan puolustavan viime vuoden elokuussa vallattua kaistaletta niin pitkään kuin tarpeen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että operaatio olisi tulossa hyvin pian päätökseen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin tuskin suostuu Yhdysvaltain ehdottamaan tulitaukoon ennen kuin kaikki ukrainalaisjoukot vetäytyvät rajan taakse.
Tiettyjen arvioiden mukaan osa Ukrainan eliittiyksiköistä olisi siirretty pois Kurskista jo aiemmin vahvistamaan rintaman muissa osissa tehtyjä vastahyökkäyksiä. Käänne taisteluissa oli seurausta myös siitä, että Sudzhan kaupunkiin johtavat huoltotiet olivat intensiivisten lennokki-iskujen kohteina koko alkuvuoden. Venäjän ja Pohjois-Korean joukot aloittivat massiiviset hyökkäykset samalla kun Yhdysvallat katkaisi hetkellisesti tiedustelutietojen jaon.
Britannian asevoimien eversti evp. Richard Kemp arvioi, että joukkojen vetäminen Kurskista voi vauhdittaa neuvotteluja tulitauosta ja mahdollisesta rauhansopimuksesta. Hän kysyy, oliko operaatio lopulta vain kallis virhe Ukrainan asevoimilta. Kurskiin tehtyä yllätyshyökkäystä ja kaistaleen puolustamista perusteltiin osin sillä, että aluetta olisi voitu käyttää pelimerkkinä rauhanneuvotteluissa. Kempin mukaan tämä ei ollut missään vaiheessa realistista.
Kiovassa lisäksi toivottiin viime kesän lopulla, että isku Kurskiin pakottaisi Kremlin vetämään merkittävän määrän joukkojaan alueen takaisinvaltaamiseksi. Kurskiin koottiin loppuvuodesta noin 40 000 venäläistä ja noin 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta, mutta operaatioita Ukrainan itäosissa ei keskeytetty.
– Ukrainan oli löydettävä joukot hyökkäämään Kurskiin, ja miesvoimapulan vuoksi yksiköt piti ottaa pois rintaman muista osista. Tämän sotilaallista vaikutusta on vaikea arvioida. Viime elokuussa tehdyn Kurskin hyökkäyksen jälkeen Venäjä on jatkanut etenemistä Donbasissa, tosin hitaasti. Mutta on mahdollista, että Ukraina on menettänyt jopa enemmän maa-aluettaan Kurskin vuoksi, evp-upseeri sanoo.
Richard Kemp myöntää riskialttiiden päätösten johtaneen historiassa monien taisteluiden ja sotien voittamiseen, mutta hän pitää silti Kurskin operaation strategista viisautta kyseenalaisena.
– Voi olla, että Kiovan johdossa päätöksentekoon vaikuttivat enemmän poliittiset kuin sotilaalliset laskelmat. Operaation alussa Yhdysvaltain vaalit lähestyivät, ja tuolloin oli tarvetta vahvistaa tukea sekä republikaanien, demokraattien että eurooppalaisten osalta, Kemp sanoo.
Loppuvuoden 2022 onnistuneiden vastahyökkäysten aiheuttama optimismi oli kadonnut kesän jälkeen 2023. Ukrainan hyökkäys oli tuolloin hyytynyt Venäjän puolustusasemiin rintaman eteläosissa. Kansainvälinen huomio lisäksi kohdistui yhä vahvemmin Lähi-itään.
– On tärkeää osoittaa vahvuutta ennen neuvotteluita, mutta lännen kyvyttömyys vahvistaa riittävästi Ukrainan taistelukykyä kolmen vuoden aikana on johtanut päinvastaiseen lopputulokseen, evp-upseeri harmittelee.
