Pian Ukrainan taistelukentälle saapuvilla F-16-hävittäjillä on suuri merkitys, mutta ne eivät yksinään käännä sodan kulkua voitolliseksi Ukrainalle, toteaa Puolustusvoimain entinen komentaja, kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg.
Belgia tiedotti eilen toimittavansa Ukrainalle 30 F-16-hävittäjää. Aiemmin koneita ovat luvanneet Tanska, Norja ja Hollanti. Yhteensä hävittäjiä sanotaan olevan tulossa ainakin 85.
– Venäjä on keskittynyt sodan ensimmäisen hyökkäysvaiheen jälkeen Ukrainan itä- ja kaakkoisnurkalle Donbasin alueelle. Venäjä käyttää ilmasodankäynnissään aika varovaisella taktiikalla rynnäkkökoneitaan, Lindberg sanoo Verkkouutisille.
Hyökkääjä on modifioinut rautapommeja halvoiksi täsmäaseiksi asentamalla niihin siipilaitteet ja satelliittinavigointijärjestelmän.
– Näillä pommitetaan ilmeisen onnistuneesti itä- ja kaakkoisrintaman kyliä ja puolustusasemia. Ukrainan ilmatorjunnan on vaikea päästä käsiksi näihin liitopommeihin, Lindberg sanoo.
– Nähtäväksi jää, onko edellytyksiä viedä F-16-hävittäjiä näille rintamalohkoille ilmataistelutehtäviin suhteutettuna Venäjän asejärjestelmien ja ilmatorjunnan kantamaan kyseisellä alueella.
Yksi vaihtoehto Ukrainalle olisi tuhota vihollisen lentokone, ennen kuin se ehtii laukaista liitopommin. Ukrainan asevoimien kerrotaan pudottaneen 15 Venäjän sotilaskonetta pelkästään helmikuussa todennäköisesti Patriot-ilmatorjuntajärjestelmällä. Eri arvioiden mukaan riittävä määrä F-16-koneita voisi luoda Ukrainaan alueen, jonne venäläiset eivät uskalla tunkeutua.
Lindberg korostaa, että F-16-hävittäjät tuovat puolustajalle uuden kyvyn Ukrainalle jo lahjoitettujen NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmien ja ohjusten kanssa.
– NASAMS-järjestelmät käyttävät samoja AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjuksia, jotka on valmiiksi integroitu F-16-hävittäjien tutkajärjestelmiin ja tehtävätietokoneisiin perusaseistuksena. Eli Ukraina saa länsimaisen pidemmän kantaman ilmataisteluohjuksen käyttöönsä myös hävittäjälentokoneisiin, mikä on erittäin tärkeää Ukrainalle ilmapuolustustehtävissä.
F-16-hävittäjiin on integroitu valmiiksi erilaisia täsmäaseita. Myös ranskalaiset SCALP-EG-ohjukset ja brittiläiset Storm Shadow -ohjukset ovat tarvittaessa integroitavissa amerikkalaisiin hävittäjiin.
– Tällä tavalla puolustaja saa paremman rynnäkkökyvyn ja mahdollisuuden länsimaisten aseiden käyttöön maamaaleihin, Lindberg sanoo.
Hävittäjät etulinjaan
Ukraina on tehnyt viime aikoina iskuja venäläisiä tutka-asemia ja ilmatorjuntajärjestelmiä vastaan. Jarmo Lindberg ei näe suoraa yhteyttä sille, että iskuilla pohjustettaisiin F-16-koneiden saapumista.
– Mielestäni ei välttämättä vielä ole suoraan sidoksissa uusien hävittäjien tuloon, mutta tietysti palvelee aikanaan myös sitä ja Ruotsilta saatavien tutkakoneidenkin käyttöä, jos kyseessä on nimenomaan ilmavalvonta- ja tulenjohtotutkien tuhoaminen.
Ruotsi on ilmoittanut lahjoittavansa Ukrainalle kaksi ennakkovaroitus- ja ilmavalvontakonetta ja AMRAAM-ilmataisteluohjuksia. Saabin valmistamat S 100D Argus -koneet tehostavat merkittävästi F-16-hävittäjien kykyjä.
Lindbergin mukaan Ukrainan operoiminen turvallisesti ja tehokkaasti F-16-koneilla etulinjan läheisyydessä riippuu siitä, miten Venäjä on sijoittanut pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmiään Donbasin alueelle ja sen taakse.
– Ukrainan täytyy itse määritellä riskitaso sille, miten lähellä etulinjaa F-16-hävittäjillä voidaan operoida.
Ukraina ei saa kaikkia sille luvattuja hävittäjiä yhdellä rysäyksellä.
– Koneiden tarkkaa yhteismäärää ei ole ilmoitettu, mutta kyse on useista kymmenistä koneista, joiden järjestelmät on päivitetty, Lindberg sanoo.
– Julkisuudessa on kiertänyt tietoja, että ensimmäinen ukrainalainen F-16-ohjaajaryhmä olisi valmistunut koulutuksesta. Se tarkoittaa sitä, että ohjaajia on alussa vain kourallinen. Siksi Ukrainan sodanjohdon pitää miettiä, millä riskitasolla operoidaan alkuvaiheessa, kun kyvyt ovat rajalliset.
Myös mekaanikot ovat saaneet teknistä koulutusta.
Lindberg muistuttaa Ukrainan olevan Ranskan kokoinen maa.
– Jos ja kun Ranskan kokoinen maa saa useita kymmeniä nykyaikaisia hävittäjiä, niin onhan sillä merkitystä. Sitä ei pidä millään tavalla vähätellä.
– Jos kyse olisi kourallisesta hävittäjiä – jotka ovat monimutkaisia asejärjestelmiä ylläpitää, huoltaa ja käyttää – niin konekohtaiset kustannukset muodostuisivat hyvin suuriksi. Mutta jos määrä on useita kymmeniä, niin sitten siinä alkaa hiljalleen toimia taloudellisempi suuruuden ekonomia, jonka perusteella rakennetaan systeemi ohjaajineen, mekaanikkoineen, varaosineen ja huoltolaitoksineen näille suurin piirtein samantyyppisille F-16-hävittäjille.
Venäjä joutuu varautumaan
Jarmo Lindberg uskoo F-16-koneiden muuttavan sodan kulkua ja dynamiikkaa portaittain.
– Kun ukrainalaiset saavat uuden kyvyn, niin venäläiset joutuvat varautumaan siihen pahimman kautta – eli sen muodostaman potentiaalisen uhan kautta. Venäläiset eivät tiedä, minkälaisella aseistuksella F-16-hävittäjät ovat liikkeellä. Siksi pienikin määrä näitä hävittäjiä ja aseita johtaa siihen, että vastustaja joutuu miettimään, onko koneet varustettu parhailla tutkaohjuksilla vai rynnäkköaseilla ja toimimaan sekä varautumaan ilmataisteluihin sen perusteella.
– Pienikin määrä muodostaa uuden uhan, jonka Venäjä joutuu huomioimaan taktisessa ja operatiivisessa toiminnassaan.
Kun Ukrainan F-16-hävittäjien määrä lisääntyy, niitä voidaan hänen mukaansa käyttää yhtä aikaa eri tehtäviin.
– Mutta nämä hävittäjät tai Ukrainalle lähetyt taistelupanssarivaunut, Patriot-ilmatorjuntajärjestelmät ja puolustajan pyytämät Taurus-ohjukset eivät ole sellaisenaan yksin mikään hopealuoti.
Rintamalinja Ukrainassa on yli 800 kilometriä.
– Jos Ukraina saisi Taurus-ohjuksia, niin murtaisiko se rintaman ja voittaisi sodan? No ei murtaisi eikä voittaisi, Lindberg tuumaa.
Hän korostaa maavoimien eri aselajien yhteistoiminnan tärkeyttä.
– Kyse on maavoimien taisteluosastoissa olevien eri aselajien – jalkaväki, tykistö, ilmatorjunta, pioneerit, huolto- ja viestijoukot – kykyjen koordinoinnista hyökkäyksissä. Seuraava askel on ilma-aseen synkronointi siihen, jolloin puolustushaarat saadaan mukaan. Silloin on edetty nykyaikaisemman sodankäynnin tasolle.
– Lähtökohtaisesti sodankäynti on koordinoituja yhteisoperaatioita. Silloin pitäisi koordinoida kaikkien puolustushaarojen ja muiden kykyjen toiminta siihen. Sillä alkaa syntyä jälkeä.