Pääministerinä 1990-luvun laman aikana toimineen Esko Ahon (kesk.) mukaan Suomen taloutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaa näivettyminen. Suomelta puuttuu selkeä yhteinen käsitys pitkään jatkuneen alakierteen voittamisesta, hän toteaa uudessa kirjassaan Hetki lyö (Otava 2024).
Ex-pääministeri kuvaa Ylen aamussa vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut
– Nokialta meni matkapuhelimet, paperin kysyntä romahti ja Venäjän kauppa kaatui alta pois. Nyt meillä on sellainen shokki, joka on pitänyt meidät 15 vuotta vailla taloudellista kasvua, Aho sanoo Ylellä.
Ruotsissa samaan aikaan talous on noussut ja ero Suomeen on kasvanut. Aho näkee yhdeksi syyksi sen, että Suomen työmarkkinajärjestelmä jäi uudistamatta euroalueeseen liittymisen jälkeen.
Nyt Petteri Orpon (kok.) hallitus on esitellyt vientivetoisen palkkamallin, jossa vientialat avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason muillekin aloille siten, ettei se vaaranna vientiyritysten kilpailukykyä.
Vastaava palkkamalli on ollut käytössä Ruotsissa jo 1990-luvulta alkaen, ja se on ollut menestys myös palkansaajille.
Suomessa palkansaajajärjestöt ja eduskunnan oppositiopuolueet vastustavat vientivetoista palkanmuodostusta. Myös keskusta on mukana SDP:n välikysymyksessä.
Aho muistuttaa Ylellä mallin historiasta.
– Aika mielenkiintoista on, että Ruotsissa se perustui konseptiin ja ajatukseen siitä, että varmistetaan Ruotsin talouden kehitys siten, että vientialat määrittävät sen palkankorotustason, mihin voidaan mennä. Se oli konsepti, joka syntyi palkansaajajärjestöjen vaatimuksesta, Aho kertoo ja toteaa, että tätä ei suomalaisessa keskustelussa muisteta.
Ahon mukaan Ruotsissa palkansaajajärjestöt olivat tuolloin tyytymättömiä siihen, miten reaaliansiot olivat kehittyneet. Vientivetoinen palkkamalli oli palkansaajien toivoma ratkaisu.
– Siellä haluttiin, että mennään tällaiseen. Nyt meillä on sellainen käsitys, että palkkakehitys jotenkin huonontuisi tai jotkut jäisivät jälkeen ja eivät saisi sitä korjatuksi. Nytkään (Suomessa) 15 vuoteen ei ole tapahtunut mitään, joten pitää kysyä, että eikö tässä meidän järjestelmässä ole nyt jotain pielessä, Aho pohtii.
