– Eläkejärjestelmä vaatii säännönmukaista huoltoa. Se on järjestelmän luottamuksen tae. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat historian valossa onnistuneet varsin hyvin eläkeuudistuksen sovun löytämisessä. Tuore eläkeuudistusesitys osoittaa vahvasti, että yhteisesti sopimalla voidaan työmarkkinoilla saada aikaan tuloksia, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi sanoo teidotteessa.
– Toivottavasti tämä sopimisen tahtotila heijastuisi myös tes-neuvotteluihin. Nyt tarvitsemme vaisuun taloustilanteeseen sopivan maltillisen palkkaratkaisun, hän korostaa.
Maan hallituksen käsittelyyn siirtynyt eläkeuudistusesitys erottuu aikaisemmista Ahosniemen mukaan erityisesti siinä, että etuuksiin tai eläkeikään ei tule muutoksia. Moni saattoi odottaa edellisten uudistusten etuuksia supistavan trendin jatkumista, mutta se ei toteutunut.
Ainoa poikkeus on sopimuksessa mainittu inflaatiovakauttaja, joka rajaa tietyllä mekanismilla indeksikorotuksia, jos inflaatio on kahden vuoden jaksolla palkkakehitystä kovempaa. Mekanismi tullee käyttöön melko harvoin, Ahosniemi arvioi.
Uudistus keskittyy sen sijaan työeläkkeiden rahoitukseen.
– Yksityisen sektorin eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa sijoitusriskiä kasvatetaan. Ajatuksena on, että pitkällä aikavälillä riskinotto kannattaa ja vastineeksi saadaan isompia tuottoja. Riskien hajauttamista tukee kiinteistösijoitusten houkuttelevuuden parantaminen velkavivun käyttömahdollisuuksia lisäämällä, Ahosniemi sanoo.
Hänen mukaansa yksityisiä työeläkevakuutusyhtiöitä edustava Finanssiala ry pitää uudistusesitystä hyvänä ja perusteltuna.
– Se vastaa muuttuneeseen toimintaympäristöön, erityisesti väestön ikääntymiseen, heikentämättä oletusarvoisesti eläkkeiden rahoitusta tai etuuksien tasoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että sijoitusriskien hallinta on entistäkin olennaisempaa, Ahosniemi painottaa.
