Valtion erityisrahoituslaitoksen Finnveran rahoitusammattilaisilleen tekemä kysely osoittaa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen.
– Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta. Ensimmäiset vankalla pohjalla olevat makrotason arviot siitä, miten eri toimialat kohtaavat koronan ensivaiheen seuraukset, on saatavilla kesälomien kynnyksellä, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm tiedotteessa.
Yritysrahoituksen kysyntää leimaa Finnveran kyselyn mukaan tulevien kuuden kuukauden aikana epävarmuus ja käyttöpääoman tarpeen hurja kasvu. Kysely tehtiin maaliskuun puolivälissä hieman ennen koronan aiheuttaman kriisin kärjistymistä. Vastaajina oli Finnveran 60 rahoitusammattilaista eri puolilta maata.
− Annetut arviot kuvaavat tilanteen vakavuutta ja asiakkaiden erittäin suurta yhteydenottojen määrää. Kyselyajankohdan jälkeen jo moni asia on muuttunut nopealla tahdilla ja yritysten rahoitustarpeisiin on reagoitu joustavasti sekä Suomen hallituksen taholta että Finnverassa, Lindholm kertoo.
Finnveran kotimaan rahoitusvaltuutta on korotettu 12 miljardiin euroon, ja Finnvera on Lindholmin mukaan luonut uusia tapoja antaa ketterästi takauksia pankkien myöntämille lainoille.
– Käyttöpääomatarpeen täyttäminen on nyt keskeistä, hän painottaa.
Kasvuhalukkuuden palautuminen ja uusi nousu edellyttävät, että nykyisestä poikkeustilanteesta päästään yli mahdollisimman pienin vaurioin.
− Yritysten uudistuminen ja kasvu ovat aina vaativia prosesseja, eikä Suomella ole varaa menettää vakaita ja kehityskelpoisia yrityksiä. Yrityksiä kaatuu erittäin nopeasti verrattuna uusien, vakaiden yritysten kehittymiseen nollatilanteesta lähtien. Tämä opittiin rankasti 1990-luvun lamassa, Lindholm toteaa.
Korona testaa hänen mukaansa yritysten sopeutumiskykyä, pankkien ja muiden rahoittajien joustavuutta sekä talouspolitiikan reaktionopeutta ja toimien osumatarkkuutta.
– Talouden tämän vuoden kehitystä on toivotonta yrittää ennakoida perinteisten talousennusteiden menetelmillä, Lindholm huomauttaa.
Jonkinlaista mittakaavaa voi hänen mielestään hakea 2009 finanssikriisistä, jolloin Suomen bruttokansantuote laski yli kahdeksan prosenttia.
– Monet palvelualat menettävät kysyntää nyt lopullisesti, kun tilaisuuksia peruutetaan, palveluja jätetään ostamatta. Näillä toimialoilla yritysten maksuvalmius katoaa monessa tapauksessa nopeasti. Kysyntää emme heti pysty luomaan, mutta yritysten kassan kestävyyteen voimme vaikuttaa, Lindholm muistuttaa.
