Venäjän kaasujätti Gazprom oli vuosia yksi Venäjän menestyksekkäimmistä yhtiöistä. Se tuotti voittoa vuonna 2008, kun maailma rypi pankki- ja rahoituskriisissä, vuonna 2014, kun öljyn hinnan lasku ja Krimin miehityksestä seuranneet Venäjän vastaiset pakotteet syöksivät ruplan arvon syöksyyn, ja jopa vuonna 2020, kun koronapandemia romahdutti kaasun kysynnän. Vuodet 2021—22 olivat yhtiölle hyvin suosiollisia, kun kaasun hinta pomppasi Euroopassa pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan alkamisen takia.
Gazpromin menestys on aina neuvostoajoista asti nojannut edulliseen tuotantoon ja hyviin suhteisiin eurooppalaisten ostajien kanssa. Vetäytyminen Euroopan markkinoilta vuonna 2022 kaatoi toisen näistä pilareista, joten viime vuonna yhtiö teki tappiota 629 miljardia ruplaa, kun ennuste oli 450 miljardia ruplaa voittoa.
Yhtiön velat kasvoivat viime vuonna 1,3-kertaisesti 5,2 biljoonaan ruplaan. Se on asettanut velkaantumisasteelleen 40 prosentin rajan. Tällä hetkellä se on 31,7 prosenttia, eli velanottoon on vielä varaa.
Sen sijaan Gazpromin velkaantuneisuusaste eli korollinen nettovelka suhteessa käyttökatteeseen ei näytä hyvältä, koska se oli viime vuonna lähes kolminkertainen verrattuna edellisvuoden 1,07-kertaiseen. Silti yhtiö aikoo jakaa osinkoa 15,3 ruplaa osakkeelta, minkä yhtiön hallintoneuvosto saattaa vielä estää, koska kaikki varat tarvittaisiin tässä tilanteessa ydinliiketoimintaan.
Se puolestaan ei miellyttäisi pääomistaja Venäjän liittovaltiota, joka omistaa yli puolet Gazpromin osakkeista. Yhtiön maksamat osingot ovat olleet hyvä lisä valtion budjetissa. Vuonna 2022 yhtiö maksoi osinkoa ennätykselliset 51 ruplaa osakkeelta, yhteensä 1,2 biljoonaa ruplaa.
Valtio on lypsänyt Gazpromia myös kaivannaisverolla, joka oli vuonna 2022 myös 1,2 biljoonaa ruplaa. Viime vuonna valtio päätti lisätä tätä veroa yhtiölle 50 miljardilla ruplalla kuukaudessa ainakin vuoden 2026 loppuun saakka. Taloustilanteestaan riippumatta Gazprom joutuu siis maksamaan lisäveroa 600 miljardia ruplaa vuodessa.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Gazprom teki jälleen tappiota 450 miljardia ruplaa, kun viime vuonna tappio oli samana aikana vain 95 miljardia. Yhtiön on pakko tänä vuonna etsiä uusia tulonlähteitä ja vähentää toiminta- ja pääomakustannuksia.
Kun Gazprom PAOn hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Famil K. Sadygov ennusti neljän biljoonan ruplan liikevaihtoa kaasun myynnistä vuonna 2023, hän mainitsi ehdoksi lisääntyneet kaasun toimitukset Kiinaan. Myynti oli biljoona ruplaa vähemmän.
Nyt on jo selvää, että vienti Kiinaan ja Keski-Aasian tasavaltoihin ei korvaa yhtiölle sen menettämiä Euroopan markkinoita. Kun kaasuputkiyhteys Ukrainan kautta Eurooppaan katkeaa viimeistään kuluvan vuoden lopussa, Gazprom menettää vuosittain 272 miljardia ruplaa liikevaihtoa.
Yhtiö voisi hakea lisätuloja kotimaan markkinoilta, mutta se tarkoittaisi hintojen nostamista moninkertaiseksi, jolla olisi sosiaalisia seurauksia, tai kaasun käytön laajentamista, joka puolestaan merkitsisi huomattavia investointeja. Kustannusten laskukaan tuskin onnistuu tytäryhtiöiden sosiaalisten velvoitteiden, lukuisten alihankkijasopimusten ja valtavan työntekijämäärän takia.
