Georgian valtapuolue on runnonut läpi massiivisista mielenosoituksista huolimatta agenttilaiksi kutsuttua lakimuutosta, joka edellyttää yli 20 prosenttia rahoituksestaan saavia mediatoimijoita ja järjestöjä rekisteröimään itsensä ”ulkovallan etuja ajaviksi tahoiksi”.
Muutoksen on sanottu muistuttavan läheisesti Venäjällä käytössä olevaa lakia, jota on sovellettu opposition tukahduttamiseen. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat arvostelleet Georgialainen unelma -puolueen ajamaa hanketta.
Georgian presidentti Salome Zurabishvili käytti veto-oikeuttaan lainsäädännön kaatamiseksi. Se jäänee lähinnä symboliseksi eleeksi, sillä valtapuolue pystyy ohittamaan presidentin veto-oikeuden parlamenttienemmistönsä turvin.
EU myönsi Georgialle ehdokasmaan aseman joulukuussa 2023. Prosessin eteneminen edellyttäisi komission esittämien uudistusten tekemistä. Kremliä myötäilevän agenttilain odotetaan jäädyttävän maan jäsenhaaveet.
Yhdysvalloissa on Politicon mukaan valmisteltu Georgian johtoon kohdistuvia pakotteita. Lakiluonnoksessa varoitetaan Georgialainen unelma -puolueen kääntyneen kohti Venäjää, Kiinaa ja autoritarismia sekä ”hyökänneen avoimesti” länsimaista demokratiaa kannattavia järjestöjä vastaan.
Laissa edellytetään Valkoista taloa tiedottamaan kongressia Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluiden toiminnasta Georgiassa sekä maassa esiintyvästä ”eliitin korruptiosta ja kleptokratiasta”. Agenttilainsäädännöstä vastanneita georgialaisia poliitikkoja uhataan pakotteilla, kuten viisumikielloilla ja tilien jäädyttämisellä.
Officials responsible for pushing forward Georgia’s Russian-style “foreign agents” law could face asset freezes and travel bans under a new bill to be presented to the US Congress.https://t.co/2NmtVGVsZN
— POLITICOEurope (@POLITICOEurope) May 20, 2024
