Satelliittipaikannuksen tahallinen häirintä aiheutti merkittävää haittaa Maanmittauslaitoksen vuotuisilla ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoilla.
Maanmittauslaitoksen tuottamat ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille, kuten Puolustusvoimille ja Ruokavirastolle.
Maanmittauslaitoksen keskeisiin tehtäviin kuuluvat ilmakuvaus- ja laserkeilauslennot, joilla tuotetaan ajantasaista tietoa yhteiskunnan tarpeisiin.
Vaikka lennot sujuivat pääosin hyvin, tänä vuonna satelliittipaikannushäirinnän vuoksi Kaakkois-Suomen alueella kuvaukset menivät osin pilalle.
Satelliittipaikannuksen (GNSS-paikannus) häirintä on tänä vuonna lisääntynyt ja sen myötä häiriöt luotettavan paikkatiedon saannissa.
Maanmittauslaitoksen näkemyksen mukaan Suomeen tarvittaisiin paikannuksen turvallisuutta parantava palvelu ilmassa ja merellä tapahtuvan häirinnän havaitsemiseen. Maanmittauslaitoksella on tällaisen palvelun kehittämiseen tarvittavaa osaamista paikannukseen keskittyvän tutkimuksen ansiosta.
– Jotta Maanmittauslaitos ja yhteiskunta laajemminkin osaisi jatkossa nykyistä paremmin varautua GNSS-häiriöiden aiheuttamiin haittoihin, tarvittaisiin reaaliaikaista ja dataan perustuvaa tilannekuvaa maalla, merellä ja ilmassa. Nykyinen tilannekuva perustuu käyttäjien tekemiin ilmoituksiin, toteaa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n osastonjohtaja, professori Sanna Kaasalainen tiedotteessa.
– Maanmittauslaitoksen ehdotus ratkaisuksi olisi GNSS-häirinnän säätiedote, josta saisi ajantasaista tilannekuvaa paikannussignaalin laadusta ja saatavuudesta. Tällaiselle tilannekuvalle olisi käyttöä, sillä siitä hyötyisi myös lentoliikenne.
Maanmittauslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu paikannustiedon varmistaminen Suomessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaa taajuuksien käytön valvonnasta ja häiriöselvityksestä Suomessa.
GNSS-häiriöt haittaavat yhteiskuntaa
Maanmittauslaitoksen tuottamat ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille. Aineistoja tarvitsevat muun muassa Puolustusvoimat, Ruokavirasto sekä metsä- ja luontosektorin toimijat.
Laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistojen rahalliset hyödyt metsäsektorille ja tulvavahinkojen välttämisessä ovat kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Jos tiedonkeruu epäonnistuu, sillä on seurauksia lukuisille tiedon hyödyntäjille.
Esimerkiksi laserkeilausaineistojen saamatta jääminen Kouvolan seudulta tarkoittaa sitä, ettei Suomen metsäkeskus pysty toteuttamaan alueella suunnitellusti metsävaratiedon keruuta, mikä tulee kalliiksi metsätaloudelle.
Ilmakuva-aineistojen puutteet aiheuttavat puolestaan ongelmia EU-maataloustukien valvontaan. Erityisesti pitkittyessään GNSS-häirintä ja aineistojen keruun ongelmat aiheuttavat siten merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnalle.
Maanmittauslaitos ja sen alihankkijat ilmakuvasivat huhtikuun ja elokuun välisenä aikana Suomen pinta-alasta noin kolmanneksen ja laserkeilasivat noin kuudesosan. Ilmakuvausta tehtiin kuvauskaudella muun muassa Sallassa, Kokkolassa, Vaasassa ja Savonlinnassa.
Laserkeilausaineistoja puolestaan kerättiin tällä kaudella muun muassa Ivalosta, Varkaudesta ja Jämsästä.
– Säät suosivat ja saimme ilmakuvattua ja laserkeilattua lähes kaikki suunnitellut alueet, mukaan lukien viime vuodelta jääneet rästialueet, kertoo kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitoksesta.
