Venäjän jälkeisten vapaiden kansojen foorumi (FSNPR) kokoontui Helsingborgissa Ruotsissa 22.-24. heinäkuuta. Vladimir Putinia ja sotaa vastustava foorumi on helmikuun 2022 jälkeen kokoontunut neljä kertaa ja se on asettanut tavoitteekseen ”täydellisen ja peruuttamattoman Venäjän dekolonisaation”.
– Tavoitteemme on saavutettu vasta sitten, kun Venäjän federaatio lakkaa olemasta kansainvälisen oikeuden subjektina ja muuttuu 25-35 itsenäiseksi, vapaaksi ja toivomme mukaan demokraattiseksi maaksi, julisti vielä Venäjän vapaiden kansojen foorumin nimellä toiminut yhteenliittymä Prahassa heinäkuussa 2022.
Joulukuussa Helsingborgissa kokoontuivat tšetšeenien, tataarien, baškiirien, nogaiden, tšerkessien, karjalaisten, kasakoiden ja muiden edustajat. He julistavat Venäjän olevan epäonnistunut valtio ja vaativat loppua Venäjän federaatiolle. Foorumi antoi julistukset Karjalan ja ”Siperian konfederaation” itsenäisyydestä. Siperian konfederaatio on siperialaisaktivistien pitkään haaveilema itsenäinen alue.
Voiko Venäjä hajota?
Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, kuinka todennäköinen mahdollisuus tämä on. Heistä useat ovat samaa mieltä siitä, että sota ja sen seuraukset, kuten kymmenet tuhannet sodan uhrit, maastapako ja pakotteet, ravistelevat Vladimir Putinin neljännesvuosisadan aikana rakentamaa äärimmäisen keskusjohtoista ja yksinvaltaista järjestelmää.
– Näen jonkinlaista hallintojärjestelmän epäjärjestystä. Rakennettu vallan vertikaali on alkanut huojua kriittisellä hetkellä, sanoo venäläisanalyytikko Dmitri Oreškin ja jatkaa:
– Jos Putin häviää sodan – ja se on erittäin realistinen mahdollisuus – en näe mitään lainsäädännöllisiä keinoja vaihtaa hallitusta. Tuloksena on, että silovikit alkavat selvittää välejään keskenään.
Toisalta Neuvostoliitto hajosi, koska neuvostotasavallat kykenivät haastamaan keskusvallan. Venäjä perustettiin vuonna 1991 federaatioksi ja presidentti Boris Jeltsin kehotti alueita ”haalimaan niin paljon suvereniteettia kuin kykenevät”.
Toisaalta Jeltsin ei hyväksynyt federaatiosta eroamista, mikä näkyi piittaamattomuutena tataarien ja tšetšeenien itsenäistymishaluista. Länsimaatkin omalta osaltaan ylläpitivät käsitystä Venäjästä yhtenäisvaltiona käsittelemällä Tšetšenian julmaa alistamista vain ”Venäjän sisäisenä asiana”.
Sittemmin Putin romutti federaation keskittämällä vallan Moskovaan itselleen ja lähipiirilleen vedoten juuri Venäjään ”ulkoapäin” kohdistuvaan hajoamisvaaraan.
– Toisin kuin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla, ei ole näkyvissä toimijoita, jotka olisivat kykeneväisiä muodostamaan keskipakoisvoimia, sanoo analyytikko Nikolai Petrov.
Petrov kuitenkin huomauttaa, ettei ”neuvostoimperiumin hajoaminen ole päättynyt ja saattaa vielä jatkua”. Seuraavan 15 vuoden aikana voidaan nähdä ”kvasifederatiivinen tai konfederatiivinen” valtio ”tai jopa yksittäiset alueet voivat lähteä erilleen”.
Venäjän kansallisuussuhteisiin erikoistunut tutkija Columbian yliopistosta Elise Giuliano sanoo, että hallituksenvastaiset asenteet vaihtelevat huomattavasti eri Venäjän alueiden välillä, mutta niitä ei ole mahdollista vallitsevan järjestelmän aikana tutkia.
– On mahdollista, että sodan vastustaminen johtaa laajempaan Venäjän valtion vastustamiseen. Kuitenkin tällä hetkellä Venäjän valtion romahtaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, mutta on mahdotonta ennustaa, mitä muutokset tuovat tullessaan, pohtii Giuliano.
Putin on kiihdyttänyt Venäjän hajoamismahdollisuuksia
Eläköitynyt CIA:n ja Yhdysvaltain ulkoministeriön analyytikko Paul Goble taas huomauttaa, että monet tarkkailijat eivät kyenneet ennustamaan Neuvostoliiton hajoamista ”edes viikkoja tai kuukausia ennen kuin se tapahtui”.
Goblen mukaan Putin on itse kiihdyttänyt Venäjän hajoamisen mahdollisuuksia.
– [H]änen toimintansa ei edusta Neuvostoliiton palauttamista, vaan sen romahdukseen johtaneiden olosuhteiden uusintamista, mukaan lukien vähemmistöjen vastakkainasettelu ja Venäjän vieraantuminen muusta maailmasta.
Venäläisanalyytikko Grigori Golosov kirjoitti elokuussa, että pakottamalla alueet värväämään ”vapaaehtoispataljoonia” Ukrainaan, Putin kiihdyttää Venäjän romahdusta ja lisää todennäköisyyttä sen kääntymisestä väkivaltaiseksi.
Jakutialainen liberaalipoliitikko Anatoli Nogovitsyn sanoo, että Venäjän ”viranomaisten toimintaa voi kutsua kansanmurhaksi”.
– Meitä jakuutteja on noin 400 000. Se ei ole paljon, kun otetaan huomioon, että monet heistä ovat vanhuksia ja lapsia. Työ- ja perheikäisiä miehiä on noin 100 000 enintään. He hävittävät pienet kansat, toteaa Novogitsyn.
Esimerkiksi Mongolian rajalla sijaitsevassa pienessä Tuvan tasavallassa kaatuneita on yksi 3300 asukasta kohden, kun Moskovassa vastaava luku on 1:700 000. Sen sijaan 700 000 nuorta venäläismiestä on poistunut Venäjältä välttääkseen rintamalle joutumisen.
Kalmukkiseparatisti Batyr Boromangnajevin mukaan ”liikekannallepano vahvisti sodanvastaista trendiä”. Baškiiritoimittaja Aigul Gimranova taas on sanonut liikekannallepanon olevan ”vähemmistökansoihin kohdistuvaa kansanmurhapolitiikkaa”.
– Venäjä tappaa nyt kaksi kärpästä yhdellä iskulla käymällä sotansa Ukrainassa kansallisilla vähemmistöillään, sanoi Gimranova syyskuussa.
