Joukko organisaatioita tilasi FCG Finnish Consulting Groupilta selvityksen siitä, minkälaisia vaikutuksia eri hakkuumäärillä olisi kansantalouteen, työllisyyteen sekä metsätalouteen ja -teollisuuteen vuonna 2035. Työssä on käsitelty kasvu-, nyky- ja rajoitusskenaarioita markkinahakkuille eli metsäteollisuuden ja energiantuotannon käyttöön hakatulle puulle.
Sahateollisuus ry:n mukaan Suomen ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut suureksi. Julkisuudessa on esitetty hakkuurajoituksia tavoitteen saavuttamiseksi.
Torstaina julkaistussa selvityksessä on kolme skenaariota, joista yksi perustuu markkinahakkuiden rajoittamiseen 55 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2035.
Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Tavoitetta ohjaamaan säädettiin ilmastolaki, joka tuli voimaan vuonna 2022. Ilmastolakia säädettäessä päätettiin, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan vuonna 2025.
Sahateollisuus toteaa tiedotteessaan, että arviointityötä tehdään tilanteessa, jossa Suomen ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut suureksi.
– Samanaikaisesti julkisuudessa esimerkiksi Ilmastopaneeli, osa päättäjistä ja ympäristöjärjestöt ovat esittäneet hakkuiden rajoittamista, jotta ilmastotavoitteet saavutettaisiin.
Nykytasoskenaariossa markkinahakkuiden hakatun puun arvioitaisiin olevan 67 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2035. Rajoitusskenaariossa markkinahakkuita rajoitettaisiin poliittisin päätöksin asteittain 55 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
Nykytasoskenaariossa julkisen sektorin vero- ja maksutulot metsäsektorilta olisivat 3,4 miljardia euroa vuonna 2035. Rajoitusskenaariossa ne olisivat 620 miljoonaa euroa pienemmät.
Nykytasoskenaarion mukainen vero- ja maksutulojen kokonaiskertymä vuosina 2026–2035 olisi yhteensä 29 miljardia euroa. Rajoitusskenaarion mukainen hakkuutaso johtaisi julkisen sektorin tulojen pienenemiseen 5,5 miljardilla eurolla samana ajanjaksona.
Selvityksessä julkisen sektorin tulot koostuvat palkkatuloihin liittyvistä veroista ja maksuista sekä arvonlisäverosta ja puun myyntivoittoverosta.
Nykytasoskenaariossa puunmyyntitulot olisivat 3,9 miljardia euroa vuodessa vuonna 2035. Rajoitusskenaariossa ne olisivat 700 miljoonaa euroa pienemmät. Nykytasoskenaariossa puunmyyntitulot olisivat vuosina 2026–2035 yhteensä 33,0 miljardia euroa ja hakkuiden rajoittaminen laskisi myyntituloja 6,0 miljardilla eurolla vastaavalla ajanjaksolla.
Henkilötyövuodet olisivat nykytasoskenaariossa 48 300 ja henkilötyövuodet vähenisivät 8 700 rajoitusskenaariossa.
Metsäsektorin palkkasumma olisi nykytasolla 5,0 miljardia euroa vuonna 2035. Rajoitusskenaariossa palkkasumma laskisi vastaavasti 700 miljoonalla eurolla. Ajanjaksolla 2026–2035 palkkasumma olisi yhteensä 42,5 miljardia euroa.
Rajoitusskenaariossa palkkasumma olisi 7,5 miljardia euroa pienempi näiden vuosien aikana. Palkkasumma tarkoittaa käytännössä yritysten maksamien bruttomääräisten palkkojen summaa.
Selvityksen kasvuskenaario perustuisi noin 80 miljoonan kuutiometrin vuotuisiin markkinahakkuisiin ja skenaarion talousvaikutukset olisivat positiiviset.
Tilastolähteinä työssä käytettiin Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen eri tilastoja. Laskelmat ja arviot ovat FCG:n tekemät.
Selvityksen tilaajina toimivat Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, METO Metsäalan Yrittäjät ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, Metsähallitus Metsätalous Oy, MTK ry, Sahateollisuus ry ja SLC rf.
