Halla-aho: Olen kannattanut 20 vuotta Suomen Nato-jäsenyyttä

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) epäilee kuitenkin Naton kiinnostusta ottaa Suomea jäseneksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) mielestä Suomen kannattaisi kuulua puolustusliitto Natoon. Halla-aho on yksi harvoja, vankkumattomia Nato-jäsenyyden kannattajia perussuomalaisten joukossa.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on ollut jo viimeiset 20 vuotta se, että Suomelle olisi strategisen turvallisuuden kannalta hyvä ja luontevaa kuulua Natoon, Halla-aho kertoo.

Vaikka perussuomalaiset ei kannata Natoon liittymistä, puheenjohtaja Timo Soini on peräänkuuluttanut Nato-option säilyttämisen tärkeyttä.

Halla-ahon mielestä tällaiseen optioon luotetaan Suomessa kuitenkin liikaa.

– En ole tällä hetkellä ollenkaan varma, että Nato olisi erityisen kiinnostunut ottamaan Suomea jäseneksi, Halla-aho pohtii.

Hänestä Suomi tarjoaisi Natolle tämänhetkisessä maailmanpolitiikan tilanteessa ”lähinnä uusia haasteita ja ongelmia”.

Jos Natoon liittymisestä järjestettäisiin nyt kansanäänestys, Halla-aho kannattaisi kuitenkin liittymistä.

Nato-optioon luotetaan Halla-ahon mielestä tulevaisuudessakin vähän liikoja.

– Jos jollain on sellainen käsitys, että Suomi voisi liittyä Natoon ja päästä kollektiivisen puolustuksen piiriin tilanteessa, jossa se joutuu suoranaisen sotilaallisen uhkailun kohteeksi, niin näinhän se ei tietenkään toimi, Halla-aho huomauttaa.

Milloin ”oikea hetki” Nato-keskustelulle?

Halla-ahon mukaan Suomessa on 20 vuotta vaadittu kiihkotonta ja asiallista Nato-keskustelua. Käytännössä moni ei ole suostunut sanomaan Natosta kuitenkaan mielipidettään tai sitten on todettu, ettei ”jäsenyys ole tällä hetkellä ajankohtaista”.

– Silloin, kun mitään kansainvälistä kriisiä ei ole päällä, todetaan, että Natosta ei ole tarvetta keskustella. Sitten, kun on kriisi päällä, todetaan, että nyt on ihan väärä hetki keskustella siitä, Halla-aho kuvaa.

Mikä olisi sitten se oikea hetki?

– Kyllähän Natosta ja turvallisuuspolitiikasta olisi järkevämpää keskustella silloin, kun ei ole mitään ulkoista painetta käydä siitä keskustelua, Halla-aho pohdiskelee.

Halla-ahosta Natosta voidaan toki nytkin keskustella, vaikka ”tällaisessa kansainvälisessä tilanteessa asian suhteen ei voida tehdä mitään ratkaisuja”.

Vasta-argumentit puntariin

Entä mitä Natosta pitäisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan? Halla-aho ei lähde ohjeistamaan kirjureita.

Hän luonnehtii nykyistä hallitusohjelmakirjausta, joka kieltää Nato-jäsenyyden valmistelun, kuitenkin ”täysin idioottimaiseksi”.

– Onko Nato-jäsenyyttä vastaan esitetyissä argumenteissa kovin paljon järkeä, minusta se on tässä se suurin kysymys. Se, mitä kaipaisin tähän keskusteluun, on, että pyrittäisiin vähän analysoimaan niitä uhkakuvia, joita Nato-jäsenyyden vastustajat tyypillisesti maalailevat.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)