Valtioneuvosto on hyväksynyt selonteon, jossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.
Edellinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko annettiin neljä vuotta sitten. Nyt julkaistu selonteko kantaa nimeä Uuden ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Selonteon valmistelua johtanut ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo, että uudella ajalla viitataan siihen, että Suomi luovii entistä haastavammassa toimintaympäristössä nyt sotilaallisesti liittoutuneena.
– Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle uutta aikakautta. Suomi arvioi turvallisuuttaan Naton yhteisen puolustuksen näkökulmasta, kantaa osaltaan vastuuta koko liittokunnan turvallisuudesta ja toimii Nato-liittolaistensa rinnalla yhteisten arvojen puolesta, Valtonen sanoo.
Valtioneuvoston linjaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka pohjautuu arvopohjaiseen realismiin.
– Sen päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Toiminnan perustana ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Suoraa puhetta itänaapurista
Selonteon mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Syynä tähän on Venäjä, josta selonteossa annetaan rehellinen arvio.
– Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkumoa niille aggressiivisille toimille, jotka Venäjä käynnisti Georgiassa vuonna 2008 sekä Krimillä ja Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Hyökkäys Ukrainaan ja epävakauttava toiminta EU:n itäisessä naapurustossa ilmentää pitkäaikaista kehitystä, jossa suurvalta-asemansa vahvistamista ja etupiirijakoa tavoitteleva Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa.
– Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia tai alueellista koskemattomuutta, ja se on räikeästi loukannut YK:n peruskirjaa sekä rikkonut eurooppalaista sopimuspohjaista turvallisuusjärjestystä.
Selonteossa sanotaan, että Venäjän vihamieliset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan.
– Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen erityisesti Venäjän toimesta on kasvanut merkittävästi. Suomen itärajalla alkanut välineellistetyn maahantulon tilanne on esimerkki hybridihyökkäyksestä. On todennäköistä, ettei uhka lähiaikoina pienene, vaan Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen intensiteetti ja keinovalikoima vaihtelevat.
Suomeen ei selonteon mukaan tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Suomen on aina ja kaikissa oloissa varauduttava sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan sekä sillä uhkaamiseen ja poliittiseen painostukseen.
– Suomi vastaa muuttuneeseen tilanteeseen määrätietoisesti. Suomi ylläpitää ja kehittää yleiseen asevelvollisuuteen ja kokonaismaanpuolustukseen perustuvaa vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton pelotetta ja puolustusta, vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä sekä tiivistää entisestään yhteistyötä liittolaisten ja kumppaneiden kanssa, hallitus linjaa.
Selonteon mukaan vahva kansallinen puolustuskyky osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta muodostaa Suomen turvallisuuden perustan.
– Naton pelote muodostuu tavanomaisista joukoista ja suorituskyvyistä, ohjuspuolustuksesta ja ydinaseista sekä niitä täydentävistä liittokunnan avaruus- ja kyberkyvykkyyksistä. Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja osallistuu laaja-alaisesti liittokunnan toimintaan.
– Naton ydinasepelotteen perimmäinen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, liittokuntaan kohdistuvan painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan. Ydinasepelote on pelotteen vahvin muoto, ja siihen liittyvät suorituskyvyt ja toiminnot ovat osa Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta.
Pohjois-Euroopan strateginen asetelma on selonteon mukaan muotoutumassa uudelleen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä.
– On odotettavissa, että Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan ja toimintaansa läntisillä rajoillaan niin nopeasti kuin se Ukrainan hyökkäyssodan kehityksen ja käytettävissä olevien resurssien valossa on mahdollista. Venäjän pyrkimykset kasvattaa vaikutusvaltaansa Itämerellä ja arktisella alueella korostavat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamisen merkitystä Pohjois-Euroopassa, selonteossa sanotaan.
– Arktisen alueen merkitys on korostunut strategisessa kilpailussa Koillisväylän avautuessa ja alueen luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksien kasvaessa. Sotilaallinen toiminta ja vastakkainasettelu arktisella alueella on lisääntynyt.
Selonteossa kuvataan myös Suomen ja Venäjän suhteita.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut perustavanlaatuisesti Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Suomi on pidättäytynyt poliittisista suhteista Venäjän kanssa maan rikkoessa hyökkäyssodallaan räikeästi kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa. Kahdenvälinen viranomaisyhteistyö Venäjän kanssa on laaja-alaisesti jäädytetty helmikuusta 2022 lähtien. Maiden väliset diplomaattisuhteet ovat toiminnassa.
– Viranomaisten yhteydenpitokanavat on säilytetty Suomen kannalta välttämättömillä sektoreilla muun muassa rajaturvallisuuteen, rikostorjuntayhteistyöhön, liikenteeseen ja huoltovarmuuteen liittyen.
Ukrainalle tukea
Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ei ole selonteon mukaan näköpiirissä, eikä uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle voi poissulkea. Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin.
– Suomen tavoitteena on saada Venäjä lopettamaan sota ja alueiden laiton miehitys Ukrainassa ja torjua sen epävakautta lisäävät pyrkimykset. Suomi varautuu yhdessä EU-kumppaneiden ja Nato-liittolaisten kanssa Venäjän aggression laajenemiseen Euroopassa, selonteossa sanotaan.
Suomi edellyttää selonteon mukaan, että Venäjän vastuu kansainvälisen oikeuden loukkauksista ja korvausvelvollisuus niistä aiheutuvista vahingoista toteutuu.
– Suomi edistää kansainvälisiä toimia vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi Venäjän hyökkäysrikoksesta sekä hyökkäyssodan yhteydessä tehdyistä kansainvälisen oikeuden vastaisista rikoksista. Suomi pitää tärkeänä, että EU:ssa ja G7:ssä löydetään ratkaisu Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämisestä Ukrainan tukemiseksi kansainvälisen oikeuden mukaisella tavalla.
Selonteossa luvataan laaja-alaista tukea Ukrainalle.
– Suomi tukee Ukrainaa sen puolustaessa itsenäisyyttään, suvereenisuuttaan ja alueellista koskemattomuuttaan ja sen edetessä valitsemallaan tiellä kohti EU:n ja Naton jäsenyyttä. Suomen poliittinen ja taloudellinen tuki, puolustusmateriaaliapu sekä humanitaarinen apu Ukrainalle jatkuvat niin kauan kuin on tarpeen.
