Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää.
Ennusteiden mukaan Suomen talous jatkaa todennäköisesti nykyisenlaista hidasta kasvuaan myös lähivuosina. Hidastunut kasvu ei näytä olevan suhdanneluontoista, vaan liittyy talouden rakenteisiin.
– Finanssipolitiikan ei tulisi siksi olla elvyttävää suhdannesyistä. Hallitus on tästä huolimatta päättänyt toteuttaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa, eli kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavaa tulolisäystä, talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa tänään julkaistussa vuosiarviossaaan.
Arviointineuvoston mukaan työllisyyden kasvattaminen on hyvä, mutta julkisen talouden kannalta huonosti täsmennetty tavoite. Työllisyyden kasvun fiskaaliset vaikutukset riippuvat suuresti syntyneiden työpaikkojen laadusta.
– Koska hallitus on sitonut finanssipolitiikan päätökset työllisyystoimien toteutumiseen, on ratkaisevaa, että toimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuomaa hyötyä voidaan arvioida, arviointineuvosto toteaa.
Tasapainotavoitteen saavuttaminen sangen epävarmaa
Ilman politiikkatoimia velan BKT-suhteen ennakoidaan nousevan 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana.
Nykyisen hallituskauden aikana velan ennustetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin raja-arvon. Velkakehitykseen liittyy myös merkittäviä keskipitkän aikavälin negatiivisia riskejä, muun muassa valtionhallinnon kasvaneiden takausten kautta.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä heikkenevän julkisen talouden kehityksen kääntämiseksi olisi luotava uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla Suomi saataisiin polulle kohti kestävää julkista taloutta.
– Nykyinen tasapainotavoite hallituskauden lopussa on kiitettävä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa sangen epävarmalta. Uskottava ja riittävän yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin suunnitelma auttaisi luomaan finanssipolitiikalle liikkumavaraa, jota voitaisiin käyttää mahdollisissa tulevissa taantumissa.
Tulevaisuusinvestointien rahoittaminen kyseenalaista
Arviointineuvoston mukaan hallituksen tulevaisuusinvestointien paketti sisältää useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.
– Paketin rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnin kautta on kyseenalaista. Valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin, arviointineuvosto katsoo.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana toimii professori Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat professori Martin Ellison, professori Johanna Niemi, professori Jukka Pirttilä ja professori Jari Vainiomäki.
