Hallitus haluaa mahdollistaa reserviläisten käyttämisen itärajan turvaamiseen osana kertausharjoituksia. Hallituksen esitysluonnos asevelvollisuuslain muuttamiseksi on lähtenyt tänään keskiviikkona lausuntokierrokselle, joka päättyy 26. toukokuuta.
Hallituksen esitysluonnos pohjautuu sisäministeriön rajavartio-osaston puolustusministeriölle tekemään esitykseen, josta Verkkouutiset uutisoi helmikuussa. Hallitus esittää asevelvollisuuslain 48. pykälään lisättäväksi uutta kertausharjoitusperustetta. Esitysluonnoksen mukaan ”ehdotettu uusi rajaturvallisuuden välttämättömäksi ylläpitämiseksi määrättävä kertausharjoitus mahdollistaisi valmiuden joustavan kohottamisen rajaturvallisuuteen liittyen silloin, kun rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvä häiriö ei olisi sotilaallisesta uhasta johtuva”.
Määräys ei koskisi kaikkia, vaan ainoastaan Rajavartiolaitoksen alaisuuteen sijoitettuja reserviläisiä. Käytännössä puhutaan alle 10 000 henkilöstä. Esitysluonnoksessa todetaan, että rajajoukkojen vahvuus on hieman yli 10 000 henkilöä, josta Rajavartiolaitoksen henkilökunnan osuus on noin neljännes.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan lakietys toisi lisävahvuuksia puuttua välineellistettyyn maahantuloon itärajalla:
– Tässä puhutaan käytännössä tästä välineellistämisestä maahanmuuton osalta. Jos syntyy sellainen tilanne, jota ei meidän sinänsä vahvan ja hyvän Rajavartiolaitoksen kantahenkilökunnan voimin kyetä varmistamaan kaikilta osin koko itärajalla, meillä on keino käytössä, että voimme pyytää Rajavartiolaitoksen reserviläisiä hoitamaan kevyempiä tehtäviä eli valvontaa, kontrollia, logistiikkaa, jotta tilanne pysyy hallinnassa ja kantahenkilökunta kykenee keskittymään vaikka suoraviivaisemmin kovempien toimivaltuuksien käyttämiseen, Häkkänen kommentoi asiaa toimittajille keskiviikkona puolustusministeriössä.
Kutsu reserviläisille voisi tulla tarvittaessa nopeasti. Hallitus esittää asevelvollisuuslain 32. pykälän muuttamista niin, että kertausharjoituksiin voitaisiin määrätä ”laissa säädettyä määräaikaa nopeammin Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä”.
Tällä hetkellä reserviin kuuluvia asevelvollisia on mahdollista määrätä nopeutetulla menettelyllä ainoastaan sellaiseen kertausharjoitukseen, jonka tarkoitus on sotilaallisen valmiuden kohottaminen. Hallituksen esitysluonnoksessa katsotaan, että ”muuttuneen turvallisuustilanteen ja uusien uhkien vuoksi nykyisten menetelmien rinnalle tarvitaan keinoja joustavaan valmiuden kohottamiseen.” Esitysluonnoksessa viitataan esimerkiksi nopeasti syntyvään laajamittaisen maahantulon tilanteeseen, jossa tapahtuisi useita kymmeniä luvattomia rajanylityksiä maastorajalla.
”Tilanteen syntyessä äkillisesti ei olisi mahdollista odottaa kolmea kuukautta kertausharjoituksen koolle kutsumiseksi, vaan se olisi tarvittaessa tehtävä kansallisen turvallisuuden takaamiseksi ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi alle kolmen kuukauden määräajassa”, perustellaan lakiluonnoksessa.
Hallitus ei esitä uusia voimankäyttövaltuuksia kertausharjoituksiin kutsuttaville reserviläisille. Esitysluonnoksessa todetaan, että ”rajavartiomies voisi valtuuttaa asevelvollisen käyttämäön fyysistä voimaa yhdessä rajavartiomiehen kanssa tilanteissa, joissa asevelvollisen vartioima kiinniotettu henkilö yrittää paeta asevelvollisen käskyistä ja kehotuksista huolimatta”. Siinä katsotaan myös, että ”rajavartiomies voi valtuuttaa asevelvollisen käyttämään ampuma-asetta poikkeuksellisessa hätävarjeluun rinnastettavissa olevassa tilanteessa”.
Hallitus pyrkii puuttumaan Venäjän masinoimaan välineellistettyyn maahantuloon itärajalla myös niin kutsutulla ”käännytyslailla”, jota viimeistelty lausuntokierroksen jälkeen ja jota odotetaan paraikaa eduskuntaan. Tämä nyt lausuntokierrokselle lähtenyt lakiluonnos reserviläisten käyttämisestä itärajalla ei ole riippuvainen tuon toisen lain etenemisestä, vaan voisi tulla voimaan tarvittaessa nopeamminkin.
