Viime vuosina nuorten katujengien tekemät ryöstöt ja väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Yleisesti onneksi väkivaltarikoksia tekevien nuorten määrä on laskenut, mutta toisaalta samaan aikaan kaikkein rikosaktiivisempien nuorten väkivaltarikosten määrät ovat lisääntyneet. Väkivaltaisuus siis keskittyy tietyille joukoille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ryhmässä ryösteleviä nuoria yhdistää Helsingissä esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, lastenkotitausta tai asuinalue.
Alaikäisten katuväkivalta eli julkisessa tilassa tapahtuva pahoinpitely on yleisimmin lyömistä ja potkimista, mutta noin joka kuudennessa poliisin tietoon tulleessa tapauksessa käytetään myös teräaseita. Viime vuosina on myös yleistynyt pahoinpitelyjen kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa tarkoituksena uhrin nöyryyttäminen. Hallitus esittää sen vuoksi, että henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvat rikokset, jotka tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla, säädetään rangaistusta koventavaksi tekijäksi.
Lasten ja nuorten väkivallan ja rikosten torjumisessa on tärkeää toimia nopeasti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Avainasemassa ovat jalkautuva nuorisotyö sekä monialainen, kuntarajat ylittävä viranomaisyhteistyö yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi poliisin ja sisäministeriön kehittämä moniammatillinen yhteistyö on tärkeää. Lapsia ja perheitä pitää myös tukea esimerkiksi neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun ja opiskeluhuollon kautta.
Asiantuntijoiden mukaan nuorten ongelmien taustalla on usein kokemus osattomuudesta ja jääminen syrjään yhteiskunnasta. Syrjäytyminen ja pahoinvointi ovat monen nuoren kohdalla ylisukupolvista ja vanhempien mallista periytyvää. Olisi tärkeää saada kaikki nuoret osaksi yhteiskuntaa ja käymään koulua. Tutkitusti koulutuksen ulkopuolelle jääminen lisää nuoren todennäköisyyttä tulla tuomituksi käräjäoikeudessa peruskoulun päättymistä seuraavien viiden vuoden aikana. Koulutus ja työpaikan saaminen ovat todella tärkeitä nuorille, sillä ne luovat näköalaa tulevaisuuteen ja ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja radikalisoitumista.
Jokaisen on voitava liikkua kaduilla ilman pelkoa. Erityisesti sattumanvarainen väkivalta lisää turvattomuuden tunnetta, sillä se voi kohdistua kehen tahansa. Siksi hallitus on ryhtynyt toimiin katujen turvallisuuden parantamiseksi. Poliisi on saanut kymmenen miljoonaa euroa katujengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan, ja viranomaisten keinoja nuorten suojelemiseksi vahvistetaan. Lisäksi ampuma-aserikosten rangaistuksia kiristetään, ja ensikertalaisuuden palauttaminen poistetaan. Jos henkilö syyllistyy rikokseen, hän ei voi myöhemmin saada lievempiä seuraamuksia ensikertalaisena.
Hallitus on myös esittänyt merkittäviä muutoksia rikoslakiin katujengirikollisuuden torjumiseksi. Jatkossa katujengeihin liittyvät rikokset voivat johtaa ankarampiin rangaistuksiin, ja nuorten suojelemiseksi lakiin tehdään tiukennuksia. Alle 15-vuotiaiden värväämisestä rikollisuuden välikappaleeksi tulee itsenäinen rikos, josta seuraa aiempaa kovemmat rangaistukset. Nuorten houkutteleminen rikosten tekemiseen on kitkettävä pois, rikollisryhmien ei pidä voida käyttää alaikäisiä hyväkseen rikosten tekemiseen.
