Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain eli ns. rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamiseksi.
Lain tarkoituksena on torjua Suomen painostamista maahantulijoita välineellistämällä.
– Turvallisuustilanne Suomen itärajalla on tällä hetkellä jännitteinen mutta vakaa. Nopeisiin ja vakaviin muutoksiin pitää kuitenkin varautua. Suomi ei edelleenkään aio avata itärajaa, toteaa sisäministeri Mari Rantanen (ps.).
Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa.
– Kiitämme kumppaniemme osoittamasta tuesta ja luotamme sen jatkumiseen. Suomi ei aio jatkossakaan sallia ulkorajallaan välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan, ministeri jatkaa.
Rajaturvallisuuslaki on tärkeä työkalu
Rajaturvallisuuslaki tuli voimaan 22.7.2024 ja on voimassa vuoden voimaantulosta. Siinä säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.
Lain tarkoituksena on torjua vieraan valtion vaikuttamista Suomeen hyväksikäyttämällä maahantulijoita.
Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen valtioneuvoston päätöksillä, joista viimeisin annettiin 15.4.2024. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty Suomen ulkorajoilla avoinna oleville lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.
Edellä mainituilla valtioneuvoston päätöksillä ja rajaturvallisuuslain säätämisellä on saavutettu niillä tavoiteltu vaikutus eli välineellistetty maahantulo Suomen itärajalla on toistaiseksi keskeytynyt.
Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle huhtikuussa.
