Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona puoliväliriiheen, josta on ennakkoon odotettu merkittäviä kasvupäätöksiä.
Hallituksen odotetaan päättävän riihessä merkittävästä veropaketista.
Pöydällä on ainakin yritysten yhteisöveron keventäminen.
Helsingin Sanomat uutisoi lähteisiinsä nojaten sunnuntaina, että hallitus kaavailee yhteisöveron keventämistä 17-18 prosenttiin. Nykyisin yritysten ja yhteisöjen tuloksesta kannettava vero on 20 prosenttia, joka on eurooppalaista keskitasoa.
Yhteisöveron keventäminen yhdellä prosenttiyksiköllä vähentäisi valtiovarainministeriön aiemman arvion mukaan verotuottoa staattisesti arvioituna noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Edellisen kerran yhteisöverokantaa laskettiin vuoden 2014 alussa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on aiemmin viestinyt, että suomalaisten ansiotuloverotusta tullaan keventämään.
Hallitus on jo kaksivuotisen kautensa aikana keventänyt pieni- ja keskituloisten verotusta.
Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen totesi maaliskuussa Verkkouutisille, että puoliväliriihestä on lupa odottaa ”merkittäviä päätöksiä” talouskasvun tukemiseksi. Marttisen mukaan on realistista, että riihestä saadaan vielä yksi tai kaksi merkittävää veropäätöstä.
Kaavailuissa on tiettävästi myös ylimpien marginaaliverojen alentaminen.
Suomessa on länsimaiden korkeimpiin lukeutuva ansiotulojen marginaaliverotus.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen totesi aiemmin tässä kuussa Verkkouutisten haastattelussa, että ylimpien marginaaliverojen alentaminen olisi tutkimuskirjallisuudenkin perusteella yksi merkittävimpiä kasvutoimia ja maksaisi pidemmällä aikavälillä itsensä todennäköisesti kokonaan takaisin.
– Tästä seuraisi tuottavuuden kasvua: ihmiset hakeutuisivat korkeamman osaamisen töihin, ja se kannustaisi kehittämään osaamista. Tällä toimella olisi talouttamme voimakkaasti muuttava vaikutus. Se olisi ehdottomasti suositeltava toimenpide, Majanen sanoi haastattelussa.
Marginaali- eli rajaveroprosentti kertoo paljonko verot nousevat, kun tulot kasvavat. Jos marginaalivero on 50 prosenttia, se tarkoittaa, että sadan euron palkankorotuksesta jää käteen 50 euroa.
Risto Murron kasvuriihi-työryhmän raportin ehdotukset ovat todennäköisesti esillä riihessä. Raportissa on useita kasvuyrityksiä, energiamarkkinoita ja puolustusteollisuutta koskevia ehdotuksia.
Työryhmä ehdotti myös perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. Perintöveron poistamista on perusteltu muun muassa sillä, että se mahdollistaisi pääomien kertymisen Suomessa ja voisi jopa mahdollistaa pääomien palaamisen Suomeen.
HS uutisoi viime viikolla, että hallitus aikoo mahdollisesti poistaa kehysriihessä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tämä tarkoittaisi, ettei ammattiliittoon kuuluva palkansaaja voisi enää vähentää jäsenmaksua verotettavasta ansiotulostaan. Asia oli esillä jo hallitusneuvotteluissa kaksi vuotta sitten.
Alustavan arvion mukaan valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat tällä toimella noin 190 miljoonaa euroa. Tällä summalla on tarkoitus rahoittaa veronkevennyksiä.
Iltalehden tietojen mukaan kehysriihessä käsitellään myös polttoaineiden jakeluvelvoitetta.
Jakeluvelvoitteella määritellään, kuinka suuri osuus myytävistä polttoaineista täytyy olla uusiutuvia eli fossiilittomia.
Jakeluvelvoite on nousemassa tulevina vuosina: viime vuonna hyväksytyn lain mukaan jakeluvelvoite nousi tänä vuonna 16,5 prosenttiin. Ensi vuonna velvoite on 19,5 prosenttia ja vuonna 2027 jo 22,5 prosenttia.
Kansliapäällikkö Majanen muistutti Verkkouutisille huhtikuun alussa, että kehysriihessä täytyy huolehtia siitä, että kehystaso pysyy.
Hallitus on tehnyt kuluvan vaalikauden aikana sopeutustoimia yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä. Majasen mukaan kokonaisuuden kasassa pitämiseksi kehysriihessä täytyy tehdä vielä tehdä korvaavia säästöjä. Hän ei huhtikuun alussa täsmentänyt, mistä kohteista säästöjä haetaan mutta arvioi niiden olevan ”joitakin satoja miljoonia euroja”.
Hallitus päätti jo maaliskuun lopussa 166 miljoonan euron säästöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan valtioneuvoston puoliväliriihessä kaksi asiaa on ylitse muiden.
– Yksi on varautuminen muuttuvaan turvallisuustilanteeseen. Toinen on talouskasvun edellytysten vahvistaminen, hän sanoi maaliskuun alussa.
