Kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta on sitä mieltä, että oppositio on onnistunut vähintään melko heikosti tehtävissään esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. 26 prosentin mielestä opposition toiminta on ollut huonoa. 35 prosenttia pitää sitä melko huonona. Asia ilmenee tuoreen puoluebarometrin tuloksista.
25 prosenttia antoi oppositiolle hyvää palautetta. Kolme prosenttia arvioi sen onnistuneen hyvin, 22 prosenttia melko hyvin.
Oppositio sai tunnustusta eniten vasemmistoliittolaisilta, joista 55 prosenttia antoi sille hyvän arvosanan. Sosialidemokraateista 49:llä ja vihreistä 39 prosentilla on sama käsitys oppositiosta. Keskustalaisista 35 prosenttia pitää opposition suoritusta hyvänä.
Eniten arvostelua oppositio sai kokoomuslaisilta ja perussuomalaisilta. Kokoomuslaisista 84 ja perussuomalaisista 85 prosenttia arvioi sen suoriutuneen heikosti.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen saama arvosana on tutkimusajanjakson 37. paras 54 keväästä 1994 toteutetusta mittauksesta. Tuore tulos on viisi prosenttiyksikköä heikompi kuin tutkimusajanjakson keskiarvo (38 prosenttia).
Puoluekannalla on suuri vaikutus suhtautumisessa hallitukseen. Varsinkin kokoomuslaiset (81 prosenttia) ja perussuomalaiset (69 prosenttia) ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään. 52 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kristillisdemokraateista on heidän kanssaan samaa mieltä, RKP:n kannattajista ainoastaan 37 prosenttia.
95 prosenttia vasemmistoliittolaisista antoi hallitukselle vähintään melko huonon arvosanan. Sosialidemokraateista 93 ja vihreistä 85 prosenttia oli asiasta samaa mieltä. 62 prosenttia keskustan kannattajista pitää hallituksen työn jälkeä huonona.
Kaikista vastaajista 59 prosenttia ajattelee hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Hallitus on toiminut huonosti 34 ja melko huonosti 25 prosentin mielestä. Joka kolmas (33 prosenttia) on päinvastaista mieltä, todeten toiminnan olleen vähintään melko hyvää. Kahdeksan prosenttia pitää hallituksen toimintaa hyvänä, 25 prosentin antaessa sille melko hyvän arvosanan.
SDP:hen ja kokoomukseen suhtaudutaan myönteisimmin
Suomalaiset suhtautuvat kaikkein myönteisimmin SDP:hen. 44 prosenttia ajattelee siitä tällä hetkellä positiivisesti. 42 prosentilla on myönteinen kuva kokoomuksesta.
Keskusta herättää positiivisia ajatuksia 41 prosentissa. 34 prosentilla on vastaava käsitys Vihreästä liitosta ja 33 prosentilla vasemmistoliitosta.
29 prosenttia ajattelee myönteisesti RKP:stä, melkein yhtä moni kristillisdemokraateista (28 prosenttia), perussuomalaisista (28 prosenttia) tai Liike Nytistä (27 prosenttia).
Perussuomalaisiin suhtaudutaan tällä hetkellä hiukan negatiivisemmin kuin viime keväänä (muutos -6 prosenttiyksikköä), samoin vihreisiin (-4 prosenttiyksikköä).
Aavistuksen verran useampi kuin silloin suhtautuu nyt myönteisemmin SDP:hen ja RKP:hen (kummallakin muutos +3 prosenttiyksikköä).
Muita puolueita koskevat muutokset ovat vähäisempiä.
Niukka enemmistö aikeissa äänestää kuntavaaleissa
58 prosenttia kertoi aikovansa varmasti äänestää tulevissa kuntavaaleissa. 24 prosenttia tekee niin todennäköisesti,13 prosentin jättäessä vaalit luultavasti väliin. 51 prosenttia uskoo äänestävänsä varmasti aluevaaleissa, 26 prosenttia todennäköisesti. 16 prosenttia arvelee mitä todennäköisimmin jättävänsä äänestämättä aluevaaleissa.
Viime kevään puoluebarometrissä 57 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ensi kevään yhdistetyissä kunta- ja aluevaaleissa.
Puoluebarometrissä käytetty tapa ja erityisesti siinä varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautuneiden määrä on antanut hyvin osviittaa tulevien vaalien äänestysaktiivisuudesta.
Esimerkiksi kevään 2023 puoluebarometrissä 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista piti omaa äänestä-mistään eduskuntavaaleissa varmana. Kotimaan äänestysprosentti oli tilastokeskuksen mukaan 72,0.
Tuore tulos antaa toiveita siitä, että vuoden tulevien kuntavaalien äänestysaktiivisuus voisi olla aavistuksen verran parempi kuin vuonna 2021, jolloin se jäi historiallisen alhaiseksi (55,1 prosenttia). Vuoden 2022 aluevaalien äänestysprosentti oli 47,5.
Akateeminen koulutus, vähintään keskitason tulot sekä sijoittuminen työelämässä ylempiin toimihenkilöihin tai yrittäjiin ovat tunnusmerkkejä henkilölle, joka todennäköisimmin käy äänestämässä kummassa tahansa, kunta- tai aluevaaleissa.
Tulosten perusteella voi myös todeta, että mitä enemmän ikää, sitä varmempi on omasta äänestämisestään. Tähän liittyvä ikävämpi asia on se, että mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä epätodennäköisemmin hän on aikeissa lähteä äänestämään.
Verian on toteuttanut tutkimuksen 30. syyskuuta – 10. lokakuuta 2024. Tutkimus on toteutettu Forum-vastaajapaneelissa. Haastateltu joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien ahvenanmaalaiset). Haastattelujen kokonaismäärä on 1 768. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
