”Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista”. Näin viestivät hyvinvointialueiden johtajat yhteisesti viime viikolla. Viesti on tärkeä, sillä hyvinvointialueiden vaikeasta talouden tilanteesta on keskusteltu paljon viime aikoina ja moni kansalainen varmasti seuraa keskustelua huolestuneena.
Hyvinvointialuejohtajien viesti siitä, että monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen sote-uudistusta, antaa toivoa, että uudistuksen suunta on taloushaasteita huolimatta oikea. Hyvinvointialueilla tehdään parhaillaan paljon työtä palveluiden kehittämiseksi.
Haluamme hallituksessa, että alueet onnistuvat tehtävässään. Suomalaisille tärkeiden hyvinvointipalveluiden turvaaminen on meidän yhteinen ja tärkeä tehtävämme.
Tämän tavoitteen tukemiseksi hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaisesti soten korjaussarjan toimeenpanoa. Sote-uudistuksen valuvikoja korjataan ja palveluita kehitetään. Keskeiset lait koskien erityisesti palveluiden sisältöä, rahoitusmallin muutoksia ja ohjauksen kehittämistä etenevät aikataulussa.
Myös valtion ohjausta hyvinvointialueiden suuntaan tullaan tiivistämään, jotta voimme tukea hyvinvointialueita palveluiden järjestämisen onnistumisessa sekä talouden tasapainottamisessa.
Tiiviimmällä ohjauksella on tarkoituksena auttaa alueita, joilla on erityisiä haasteita. Hyvinvointialueen kanssa käydään yhteistä keskustelua alueen tilanteesta ja pohditaan, miten valtio voisi olla tukena. Alueiden kanssa käydään myös yhteistä pohdintaa siitä, mitä alueella vielä voitaisiin tehdä tai mitä mahdollisesti muualla on tehty onnistuneesti. Parhaiden uusien käytänteiden jalkauttaminen onkin yksi tärkeistä keinoista ottaa harppauksia eteenpäin palveluiden kehittämisessä.
Juuri nyt on oikea hetki muutokselle. Vuosien ja vuosien hallinnon uudistamisen jälkeen on palveluiden uudistamisen vuoro. Väestö ikääntyy, eikä ratkaisuja palveluiden uudistamiseksi voi siksi lykätä enää yhtään. On löydettävä uusia tekemisen tapoja, joilla rahat ja henkilöstö saadaan riittämään.
Muutos on mahdollisuus parempaan, kun palveluiden kehittämisessä rohkeasti katsotaan asiakkaiden tarpeita ja miten ne ovat ajassa muuttuneet. Yhä useampi palvelu on suurelle osalle väestöstä saatavissa digitaalisesti. Myös asiakkaiden kotiin ja lähiympäristöön vietäviä sekä liikkuvia palveluja tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tasapuolisen saatavuuden varmistamiseksi ympäri Suomen.
Digitaalisia palveluita kehitetään nyt kovalla vauhdilla eri puolilla Suomea. Useilla hyvinvointialueilla käyttöön otetut digiklinikat ovat olleet merkittävä lisäys peruspalveluihin. Esimerkiksi Pirkanmaalla toukokuussa uutena palvelumuotona avatun digiklinikan palveluissa oli yli 55 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja palveluihin pääsee 11 minuutissa (mediaani). Tämä on merkittävä satsaus peruspalveluihin.
Väestön hyvinvoinnin parantamiseksi ja palvelujärjestelmään kohdistuvan kuorman keventämiseksi on myös välttämätöntä onnistua hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Hyvinvointialueiden rahoituksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) -kertoimen painoarvoa kasvatetaan nykyisestä, jotta alueilla on kannustimet painottaa ennaltaehkäisyä. Lisäksi järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetaan kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ottamalla käyttöön vaikuttaviksi arvioituja uusia ratkaisuja.
Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista vasta reilu 1,5 vuotta. Vielä on ennenaikaista arvioida hyvinvointialueiden onnistumista tai epäonnistumista. Suomen historian suurimman hallintouudistuksen toimeenpanoon tarvitaan aikaa. Nyt on tärkeää, että alueilla on rohkeutta uudistaa palveluita ja sinnikkyyttä ratkaisujen hakemisessa talouden tasapainottamiseksi. Tätä työtä tuemme parhaamme mukaan hallituksen toimilla.
