Valkoisen talon tuleva kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Michael Waltz on Kiina-haukka, joka ajaa kovaa linjaa myös Venäjän suhteen. Yhdysvaltain presidentinvaalin voittaja Donald Trumpin valinnasta on kerrottu useissa amerikkalaismedioissa.

50-vuotias Waltz valittiin edustajainhuoneeseen ensi kertaa vuonna 2018. Hän on palvellut Yhdysvaltain asevoimissa yli 26 vuotta, josta ison osan armeijan erikoisjoukoissa. Waltz on sotilasarvoltaan eversti ja hänellä on runsaasti taistelukokemusta muun muassa Afganistanista. Waltz on toiminut myös puolustuspolitiikan johtotehtävissä Yhdysvaltain puolustusministeriössä ja Valkoisessa talossa.

Waltz saa Trumpin hallinnossa pöydälleen heti Ukrainan sodan ja Lähi-idän kriisin. Donald Trumpin arvostelijat ovat varoitelleet tulevan presidentin hakevan nopeaa rauhansopimusta Venäjän diktaattori Vladimir Putinin kanssa ja aikovan vetää Washingtonin ase- ja taloustuen Ukrainalta.

Waltzin valinta saattaa kuitenkin kieliä Trumpin hallinnon yllättävänkin kovasta linjasta Moskovan suuntaan.

Waltz kirjoitti marraskuun alussa Economist-lehteen Yhdysvaltain seuraavalta hallinnolta odottamastaan ulkopoliittisesta linjasta yhdessä Georgetown Universityn professori Matthew Kroenigin kanssa. Kirjoitus avaa Waltzin näkemyksiä Yhdysvaltain haasteista ja Valkoisen talon tulevasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta.

Kirjoittajien mukaan Kiina on ollut Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopolitiikan suurin voittaja. Kroenig ja Waltz toteavatkin, että seuraavan presidentin on saatava Ukrainan ja Lähi-idän konfliktit loppumaan nopeasti ja kääntää Yhdysvaltain strateginen valokeila sinne, minne se kuuluu eli ”Kiinan kommunistisen puolueen muodostamaan suurempaan uhkaan”.

Kirjoittajien mukaan vähälle huomiolle on jäänyt, miten paljon Kiina on hyötynyt Yhdysvaltain pelotteen pettämisestä ja pitkittyneistä sodista Lähi-idässä ja Ukrainassa.

Kirjoituksessa esitetään kuitenkin kovaa linjaa Venäjän hyökkäyssodan suhteen. Matthew Kroenigin ja Michael Waltzin mukaan Putin on uhkailtava neuvottelupöytään.

– Seuraavan presidentin on muutettava kurssia. Ukrainan tukeminen ”niin pitkään kuin on tarpeen” kulutussodassa suurempaa vihollista vastaan voi johtaa vain epäonnistumiseen, Kroenig ja Waltz kirjoittavat.

He lainaavat Donald Trumpin aiempaa toteamusta siitä, miten ”sodan ja tappamisen on loputtava”.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yhdysvallat voi Kroenigin ja Waltzin mukaan painostaa Vladimir Putinin neuvottelupöytään uhkaamalla Venäjän taloutta esimerkiksi poistamalla Yhdysvaltain nesteytetyn maakaasun vientikiellon ja iskemällä samaan aikaan Venäjän laittomaan öljynvientiin.

Länsimaat ovat toistaiseksi olleet varsin haluttomia puuttumaan Moskovan energiakauppaan. Professori Kari Liuhto totesi hiljattain Verkkouutisten haastattelussa, että tämä iskisi toden teolla Venäjän sotakassaan toisin kuin nykyiset vuotavat pakotteet.

Lisäkeppinä Trumpin tuleva neuvonantaja käyttäisi aseita.

– Jos hän [Putin] ei suostu neuvottelemaan, Washington voi – kuten Trump on sanonut – toimittaa Ukrainalle entistä enemmän aseita ja nykyistä pienemmillä käytön rajoituksilla. Tässä paineessa Putin todennäköisesti tarttuisi tilaisuuteen lopettaa konflikti, he toteavat.

Ukraina on jo pitkään pyytänyt oikeutta iskeä amerikkalaisilla pitkän kantaman aseilla Venäjän puolelle. Tähän Bidenin hallinto ei kuitenkaan ole myöntynyt. Syyksi on tarjottu huolta konfliktin eskaloitumisesta ennestään. Linjaa on arvosteltu.

Vladimir Putinin helmikuun 2022 suurhyökkäyksen tavoitteena oli Kroenigin ja Waltzin mukaan taivuttaa Ukraina Venäjän vallan alle äärimmäisen nopealla iskulla.

– Kolme vuotta kestänyt kallis sota, jonka lopputuloksena Ukraina on yhä itsenäinen ja entistä tiukemmin ankkuroituna länteen olisi strateginen tappio Venäjän johtajalle ja nähtäisiin sellaisena myös Pekingissä, he perustelevat.

Kroenig ja Waltz kutsuvat tätä mahdolliseen Trumpin hallintoon tekstissä liitettyä suunnitelmaa selvästi paremmaksi kuin Valkoisen talon nykyistä lähestymistapaa.

Siltä puuttuu heidän mukaansa selkeä ja julki lausuttu tavoite ja se tulee joka tapauksessa päättymään pattitilanteeseen, jossa Venäjä hallitsee jonkinlaista osaa Ukrainasta.

– Nykyinen tie tulee vain vaatimaan enemmän aikaa, verta ja rahaa, he kirjoittavat.

Lähi-idässä tulisi heidän mukaansa päästä tilanteeseen, jossa Israel saa Donald Trumpia mukaillen ”hoitaa homman loppuun” terroristijärjestö Hamasin kanssa. Irania olisi taas uhattava ”uskottavalla sotilaallisella vaihtoehdolla” ja painostettava diplomatian ja talouden keinoin niin, että Teheran lopettaa ydinaseen tavoittelun eikä pysty tukemaan ”terroritoimijoitaan”.

Kun Lähi-itä ja Eurooppa on saatu rauhoitettua, tulisi Yhdysvaltain Kroenigin ja Waltzin mukaan priorisoida Kiinaa.

– Uuden hallinnon tulisi lisätä puolustusmenoja ja elvyttää amerikkalainen puolustusteollisuus, jotta Yhdysvaltain asevoimien kyky estää Kiinan hyökkäys Taiwaniin voidaan tehdä selväksi, he kirjoittavat.