Nato on lähettänyt kevään harjoituksillaan voimakkaan signaalin Moskovaan – kaikenlaiseen aggressioon vastataan nopeasti ja päättäväisesti.
Puolustusliitto on testannut operatiivista suunnitteluaan keväällä järjestämällä harjoituksia kaikkialla Euroopassa. Samalla harjoitellaan vahvistusten nopeaa lähettämistä USA:sta.
– Tehokkaan puolustuksen rakentaminen sodan varalta vaatii harjoittelua. Siksi liittokunnalla on niin tärkeä rooli, sanoo arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian Verkkouutisille.
Venäjän laaja-alainen Hyökkäys Ukrainaan romutti eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän. Sen seurauksena Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).
Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle. Suunnitelmien arvioidaan valmistuvan lähitulevaisuudessa.
Puolustusliitto on myös lisännyt uuden joukkorakenteensa myötä nopeammassa valmiudessa olevien joukkojen määrää – kymmenen päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja puolen vuoden valmiudessa 500 000 sotilasta.
USA:n maavoimat Suomessa
Suomi harjoitteli keväällä Nordic Response 24 -harjoituksessa yhdessä liittolaisten kanssa ensimmäistä kertaa Naton pohjoisten alueiden puolustamista viidennen artiklan mukaisessa tilanteessa. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin ulottuneessa harjoituksessa Pohjoismaat muodostivat yhdessä Atlantin yli siirrettyjen liittolaisten vahvennusten kanssa vahvan sotilaallisen voiman.
Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa. Steadfast Defender 24 on Naton suurin harjoitus vuosikymmeniin. Siihen osallistuu 90 000 sotilasta kaikista Nato-maista, 1 100 taisteluajoneuvoa, yli 50 sota-alusta ja 80 hävittäjälentokonetta.
USA:n maavoimat osallistuu toukokuussa Suomen maavoimien Northern Forest 24 -harjoitukseen Rovajärvellä. USA harjoittelee joukkojen nopeaa siirtämistä ja keskittämistä Yhdysvalloista Eurooppaan. Harjoittelu sisältää USA:n joukkojen ja kaluston logistisen siirron Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen ja niiden poistumisen takaisin kotimaahansa huhti-kesäkuun aikana.
Amerikkalaiset joukot osallistuvat Northern Forest 24 -harjoitukseen osana Immediate Response 24 -harjoitusta, joka on osa USA:n maavoimien DEFENDER- ja Naton Steadfast Defender -kokonaisuutta.
USA:n merijalkaväen eversti (evp.) Mark Cancian on perehtynyt Suomen ja Ruotsin puolustukseen ja maiden Nato-jäsenyyksiin. Amerikkalaisasiantuntija laati jo syksyllä 2021 Naton laajenemisen vaikutuksia ja kustannuksia arvioivan raportin. Tuolloin Suomi ei ollut vielä puolustusliiton jäsen. Raportissa kuitenkin todettiin Suomen olevan demokraattisena, yhtenäisenä ja sotilaallisesti kyvykkäänä maana oivallinen jäsen Natoon.
Harjoituksilla kolme tarkoitusta
Kevään lukuisilla harjoituksilla on asiantuntijan mukaan kolme tarkoitusta:
– Yhtenä päämääränä on harjoituttaa niihin osallistuvia joukkoja varuskunta-alueidensa ulkopuolella. Toisena tarkoituksena on saada eri maat toimimaan yhdessä, koska se on vaikeaa ja vaatii yhteistä toimintamallia ja viestintää sekä jatkuvaa harjoittelua. Kolmantena päämääränä on lähettää signaali mahdollisille vastustajille – tässä tapauksessa Venäjälle – siitä, mihin Nato kykenee, Mark Cancian sanoo.
– Monissa harjoitusten nimissä on sana Response (vastatoimi). Viesti Venäjälle on se, että jos te teette jotain, me voimme vastata siihen nopeasti.
Useat eurooppalaiset poliitikot ja sotilaat ovat todenneet kevään aikana Euroopalla olevan kolmesta viiteen vuoteen aikaa valmistautua siihen, että Venäjä laajentaa aggressiotaan Naton itärajalle.
Mark Cancian arvioi Naton alkavan seuraavaksi parantaa valmiuttaan lähettää nopeasti vahvistuksia Eurooppaan. Se tarkoittaa infrastruktuurin parantamista – tarpeen vaatiessa esimerkiksi siltojen vahvistamista ja lentokenttien laajentamista suuria rahtikoneita varten.
Cancian kertoi Verkkouutisille helmikuussa, että Nato ja USA voivat tällä tavalla täydentää ja vahvistaa puolustusta.
– USA on toteuttanut tällaisia toimia paljon Itä-Euroopassa. Olemme rakentaneet puolalaisten kanssa sotilasinfrastruktuuria, kuten lentotukikohtia ja satamia, jotta sinne voidaan lähettää nopeasti joukkoja, varusteita ja kalustoa.
Tällä tavalla voidaan myös varastoida puolustusmateriaalia etukäteen. Näin on toimittu myös Etelä-Korean kanssa.
– Oletan, että tästä tullaan keskustelemaan myös Suomen ja Ruotsin kohdalla, Cancian sanoo.
Puolustusyhteistyö USA:n kanssa
Suomen ja USA:n puolustusyhteistyötä on rakennettu jo 30 vuotta. USA:n Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey kuvasi Verkkouutisten haastattelussa Suomen Nato-jäsenyyttä tämän suhteen kulminaatioksi. Entisestään syventyvää suhdetta rakennetaan Suomen ehdoilla ja sen omien päätösten perusteella.
Suomi ja USA allekirjoittivat joulukuussa DCA-puolustusyhteistyösopimuksen. Kyse on amerikkalaisten joukkojen toimintaa sujuvoittavasta asiakirjasta. Sopimuksessa käsitellään muun muassa joukkojen mahdolliseen maahantuloon ja puolustusmateriaalin ennakkovarastointiin liittyviä asioita ja avataan 15 sotilasaluetta USA:n joukkojen mahdolliseen käyttöön. Sopimus on tulossa vielä eduskunnan hyväksyttäväksi.
Tämän lisäksi puolustusvoimat allekirjoitti toukokuun alussa yhteisymmärryspöytäkirjan Virginian kansalliskaartin kanssa. Tämän sanotaan olevan jatkumoa DCA-sopimukselle.
USA:n puolustustarvikkeiden varastointi Suomeen ja myös Ruotsiin on hyvinkin todennäköistä tulevaisuudessa. Helsingin Sanomat kertoi huhtikuussa, että USA:n maavoivat pohtii suuren ase- ja materiaalivaraston perustamista Pohjolaan.
Kyse on ennakkovarastoinnista. USA:n maavoimilla on ympäri maailmaa niin sanottuja APS-alueita (Army Prepositioned Stock). Niihin on varastoitu aseita, ammuksia, ajoneuvoja, polttoainetta ja muita sotatarviketta.
Mark Cancianin mukaan APS-varastot ja -logistiikkakeskukset voivat olla erikokoisia. Suurimmillaan varastoihin mahtuu kokonaisen prikaatin kalusto.
Hän ei kuitenkaan usko, että Suomeen sijoitettaisiin varsinaista raskasta kalustoa.
– Esimerkiksi Suomeen tai Ruotsiin mahdollisesti sijoitettavaan APS-varastoon saatettaisiin varastoida kylmien olosuhteiden vaatteita, varusteita, kevyempää kalustoa ja ampumatarvikkeita – erityisesti tykistöammuksia.
– Todennäköisesti kyse ei olisi kokonaista prikaatia varten varatusta materiaalista, koska se on erittäin kallista ja Suomen maantieteellinen sijainti on suhteellisen syrjäinen verrattuna Keski- ja Itä-Euroopan maihin. En usko, että suomalaisetkaan olisivat valmiita siihen. Mutta kyse voisi olla rajoitetummasta määrästä materiaalia, kuten vaatteista ja ajoneuvoista.
Cancian pitää tärkeänä, että ampumatarvikkeet olisivat sellaisia, joita sekä USA:n että Suomen joukot voisivat käyttää.
– Varastojen yksi tarkoitus olisi se, että konflikti- tai sotatilanteessa USA käyttäisi tätä kalustoa ja materiaalia. Niiden toinen tarkoitus olisi toimia hätävarastona Suomen puolustusvoimille. Amerikkalaisjoukkojen saapuminen alueelle voi kestää hieman, joten USA voisi antaa suomalaisille avaimet varastoihin ja sallia heidän käyttää tarvitsemaansa materiaalia sotatilanteessa.
Suunnitelmat valmistelussa
Naton ja USA:n laajoista harjoituksista voidaan päätellä, millaisia puolustusliiton salassa pidettävät operatiiviset aluesuunnitelmat suurin piirtein ovat.
Mark Cancian kuitenkin korostaa, että ne eivät ole vielä valmiita.
– Kyseessä on pitkä prosessi, ja liittolaisten pitää hyväksyä ne. Luulen, että virallisesti ja lopullisesti hyväksytyt suunnitelmat valmistuvat muutaman seuraavan vuoden aikana.
– Mutta näistä operatiivisista suunnitelmista on olemassa eri vaiheissa olevia luonnoksia. Viimeisenä vaiheena on niin sanottu valmis sotasuunnitelma tiettyine joukko-osastoineen. Sen alapuolella on kuitenkin käsitteellisempiä suunnitelmia.
Hänen mukaansa vielä ei ehkä ole rakennettu tarkkoja suunnitelmia tiettyjen joukkojen siirtymisestä, mutta tiedossa on, miten paljon joukkoja liikkuisi ja minne.
Verkkouutisten tietojen mukaan Yhdysvalloissa valmistellaan parhaillaan konkreettisia suunnittelmia siitä, miten Nato-Suomea puolustettaisiin. Prosessia kuvataan suureksi. Myös muiden Nato-liittolaisten kanssa on käyty keskusteluja puolustussuunnitelmista.
Natolla ei ole olemassa omaa armeijaa, vaan puolustusliiton käytössä olevat joukot ja suorituskyvyt muodostetaan kaikkien jäsenmaiden voimavaroista.
Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi helmikuussa, että Naton operatiiviset aluesuunnitelmat ovat jo valmiita toteutukseen.
Cancian arvioi Pevkurin tarkoittaneen tiettyä suunnitelmaluonnosta, joka voidaan tarvittaessa toteuttaa.
Tuoreet harjoitukset kuitenkin paljastavat, miltä Naton lähitulevaisuudessa valmistuvat lopulliset suunnitelmat näyttävät.
– Näin me teimme myös kylmän sodan aikana. Silloin Nato järjesti vuosittain Reforger-harjoituksen, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että Nato pystyi lähettämään pääosin amerikkalaisia joukkoja nopeasti Länsi-Saksaan, jos puolustusliitto olisi ajautunut konfliktiin Varsovan liiton kanssa, Cancian sanoo.
– Sitten amerikkalaiset joukot ja maassa olevat muut joukot siirtyivät harjoituksen mukaisiin taisteluasemiinsa. Ja se myös oli Naton operatiivinen suunnitelma. Ei sen ymmärtämiseksi tarvinnut lukea salaisia suunnitelmia.
Hänen mielestään tilanne kehittyy nyt samalla tavalla.
Nato vahvistaa pelotettaan
Nato vahvistaa parhaillaan pelote- ja puolustusvalmiuttaan. Samalla se on siirtymässä sotilasstrategiassaan puhtaasti vahvistuksiin perustuvan pelotteen mallista (deterrence by reinforcement) kiistämiseen perustuvan pelotteen malliin (deterrence by denial).
Vuonna 2022 pidetyssä Madridin huippukokouksessa Nato otti ensimmäiset askeleet kohti kiistämiseen perustuvan pelotteen mallia – lähestymistapa, jossa liittokunnalla olisi kyky kiistää liittolaisten alueet Venäjän hyökkäykseltä ja puolustaa ”liittokunnan alueen jokaista tuumaa”.
Taustalla on vaikuttanut Venäjän raaka toiminta Ukrainan miehitetyillä alueilla.
Nato on vastannut Venäjän uhkaan liittokunnan itäisissä osissa muodostamalla kahdeksan monikansallista taisteluosastoa eli eteentyönnettyjä joukkoja. Tällaisia taisteluosastoja on Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Baltian maissa.
Liittolaiset sopivat laajentavansa taisteluosastoja tarpeen vaatiessa prikaatin kokoisiksi yksiköiksi, joita nopeasti saatavilla olevat vahvistukset tukevat. Asiasta päätettiin uudelleen Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa 2023.
– Nämä taisteluosastot ja nopeasti lähetettävät vahvistukset maalaavat kuvan siitä, miltä lopulliset suunnitelmat pääosin näyttävät, Mark Cancian kertoo.
– Operatiivisten suunnitelmien soveltaminen Suomeen ja Ruotsiin on vielä kesken, koska maat ovat tuoreita Nato-jäseniä.
”Nyt ei pidä ottaa rennosti”
Amerikkalaisasiantuntija korostaa, että valmistelussa olevat Naton operatiiviset suunnitelmat keskittyvät vahvistuksiin. Vaikka niitä lähetetään tarpeen vaatiessa nopeasti, ne eivät saavu paikalle heti tosipaikassa.
– Sotatilanteessa te olisitte Suomessa omillanne vähän aikaa. Pohjolaan saataisiin todennäköisesti ilma- ja merivoimaa. Mutta muuten olisitte omillanne, kunnes Naton varsinaiset vahvistukset saapuisivat paikalle, ja se voisi kestää viikkoja.
– Eli tämä ei tarkoita sitä, että voitte nyt ottaa rennosti, koska Nato pelastaisi teidät. Teidän pitäisi tosipaikassa pitää asemanne.
Cancianilla on myös toinen viesti suomalaisille. Ukrainan sodasta on otettava opiksi.
– Kun katsotaan Ukrainan taistelukenttää, niin huomaamme, että on paljon helpompi puolustaa maastoa kuin vallata se takaisin.
– Joku voisi sanoa, että nyt ei tarvita vahvoja asevoimia, koska Nato tulee ja pelastaa meidät konfliktissa. Vastaus on periaatteessa kyllä, mutta te menettäisitte Helsingin. Ja sen jälkeen Naton pitäisi vallata pääkaupunki takaisin, mitä se ei välttämättä edes tekisi. Ja vaikka näin toimittaisiin, Helsinki saattaisi näyttää Mariupolilta, hän sanoo viitaten Venäjän hyökkäyssodassa raunioittamaan ukrainalaiseen kaupunkiin.
Siksi puolustaminen etukenossa, asemien pitäminen niin pitkään kuin mahdollista ja vahvistusten odottaminen on paljon parempi vaihtoehto kuin perääntyminen ja vastahyökkäysten tekeminen.
Suomella on asevelvollisuuden tuottamat suorituskykyiset joukot ja laaja reservi, joiden avulla on luotu uskottava ja ennaltaehkäisevä kynnys mahdollista voimankäyttöä vastaan.
Cancian arvioi talvi- ja jatkosodan jättäneen myös muistijäljen Kremlin kabinetteihin. Tämä on etu Suomelle.
– Luulen, että venäläiset pelkäävät teitä suomalaisia. He menettivät paljon sotilaita, Cancian toteaa viitaten Neuvostoliiton kokemiin koviin tappioihin kahdessa sodassa.