Irakilaisesta haudasta lähes sata vuotta sitten löydetty noin 4 500 vuotta vanha kultakypärä voi olla yksi vanhimmista tunnetuista kuninkaallisen vallan symboleista, kertoo Science et Vie.
Brittiarkeologi Leonard Woolley löysi kypärän vuonna 1928 Urin kuninkaallisista haudoista Etelä-Irakissa. Yhdestä 15 karaatin kultalevystä valmistettu esine yhdistetään sumerilaiseen hallitsijaan Meskalamdugiin.
Kypärän tarkasta omistajasta ei kuitenkaan ole varmuutta. Meskalamdugin nimi ja kuninkaan arvonimi löytyivät eri haudasta kuin itse esine.
Kypärää ei todennäköisesti käytetty taistelussa. Se oli liian hauras suojaksi, eikä siinä ole tavalliselle sotilaskypärälle tyypillisiä kiinnityksiä tai vahvikkeita. Tutkijat pitävät sitä ennemmin seremoniallisena vallan merkkinä.
Kypärä kertoi asemasta
Kypärä on muotoiltu näyttämään hiuksilta. Siinä näkyy aaltoilevia suortuvia, taakse sidottu nuttura ja koristeellinen panta.
Tyyli poikkeaa tavallisista sumerilaisten kuninkaiden kuvista. Siksi tutkijat ovat arvioineet, että kypärä saattoi viestiä hallitsijan korkeasta asemasta ja tavallista laajemmasta vallasta.
Kypärän alkuperäinen kappale on nykyisin Irakin kansallismuseossa Bagdadissa. Siitä on tehty jäljennöksiä muun muassa British Museumiin ja Penn Museumiin.
Esineen tarkasta käyttötarkoituksesta keskustellaan yhä, mutta löytö osoittaa, että kullankäsittely oli Mesopotamiassa hyvin kehittynyttä jo tuhansia vuosia sitten.