Viime vuosien vaaleissa ahkerimmin äänestivät 50–82-vuotiaat, kertoo Tilastokeskus.
Tilastoissa on otettu huomioon vuosina 2021–2024 pidetyissä vaaleissa äänestäneet. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.
– Äänestämättömyys on harvinaisinta ikävuosien 45 ja 75 välillä, jolloin nukkuvien ryhmän koko vaihtelee noin 13 ja 11 prosentin välillä. Kaikissa vaaleissa äänestäminen taas oli yleistä noin 50 ja 82 ikävuoden välillä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson sanoo tiedotteessa.
Ikäryhmistä äänestämättä jättäminen on yleisintä nuorimpien (alle 30-vuotiaiden) ja iäkkäimpien (yli 83-vuotiaiden) äänestäjien keskuudessa.
Naisilla kaikissa vaaleissa äänestäminen oli hieman yleisempää kuin miehillä, kokonaan äänestämättä jättäminen taas oli yleisempää miesten joukossa.
– Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, joita ei ole mahdollista tutkia rekisteriaineistoihin pohjautuvassa tarkastelussa. Esimerkiksi vaaliväsymystä tai muita yksilötason äänestyspäätökseen vaikuttavia tekijöitä rekisterit eivät tavoita, hän toteaa.
Tilastokeskuksen aineisto kattaa noin 1,6 miljoonaa äänioikeutettua.
Eri vaalien äänestysaktiivisuudessa on eroja. Suosituimpien, eli eduskunta- ja presidentinvaalien, äänestysaktiivisuus on 2020-luvulla ollut yli 70 prosenttia. Sen sijaan eurovaalien 2024 äänestysprosentti jäi 42,4 prosenttiin.
