Työpaikkaa on vaihdettu viimeisen vuoden aikana eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

He ovat hanakimpia työpaikan vaihtajia

Työpaikan vaihtamiseen liittyvissä aikeissa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa on merkittäviä toimialakohtaisia eroja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tämä ilmenee työelämäyhtiö Baronan viidettä kertaa toteuttamasta Työelämätutkimuksesta, jossa selvitettiin muun muassa eri aloilla ja maakunnissa työskentelevien suomalaisten työelämään liittyviä odotuksia ja aikomuksia.

Tutkimuksen mukaan halukkuus vaihtaa työpaikkaa sekä alaa on vähentynyt viimeisen vuoden aikana.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Työpaikkaa on vaihdettu viimeisen vuoden aikana eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (22 % alan vastaajista), sosiaali- ja terveysalalla (21 %) sekä kaupan alalla (17 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 15 prosenttia.

Työpaikan vaihtoa harkitaan tällä hetkellä eniten kaupan alalla (43 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (41 %) sekä logistiikka-alalla (40 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 35 prosenttia.

Vähiten työpaikan vaihtoa harkittiin julkisella sektorilla (28 %), kolmannella sektorilla (29 %) ja rakennusalalla (30 %).

Alueellisesti työpaikan vaihtamista harkitaan eniten Pohjois-Karjalassa (44 % alueen vastaajista), Lapissa (43 %) sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä (40 %).

Työpaikan vaihtohalukkuuden syitä tarkasteltaessa kaupan alalla korostui palkka. Kiinteistönhuolto- ja siivousalalla korostui palkka ja työtehtävän sisältö. Sosiaali- ja terveysalalla korostui työhyvinvoinnin tukeminen sekä yleinen työ- ja johtamiskulttuuri.

– Sosiaali- ja terveysalalla on ollut lukuisia muutosneuvotteluita, joiden taustalla on esimerkiksi vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen pienentäminen. Lisäksi viime vuoden tutkimuksessamme tämän alan työntekijät harkitsivat eniten työpaikan vaihtamista, joten nämä aikomukset ovat nyt konkretisoituneet. Sotealan kohdalla on käyty paljon julkista keskustelua johtamisesta, jonka merkitys ja tärkeys ilmeni myös Työelämätutkimuksessa alan työntekijöiden vastauksissa, Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä toteaa.

– Kiinteistönhuolto- ja siivousalalla työskentelevät korostuivat useassa työpaikan vaihtamiseen liittyvässä kysymyksessä. Viime vuosien korkea inflaatio on vaikuttanut suomalaisten ostovoimaan, ja moni tämän alan vastaaja perustelee alanvaihtohalukkuuttaan erityisesti palkalla, hän jatkaa.

Koko toimialaa on vaihdettu viimeisen vuoden aikana eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (13 % vastaajista). Kaikkien alojen keskiarvo on seitsemän prosenttia.

Alanvaihtajia kiinnostaa eniten kaupan ala sekä markkinointi ja muut luovat alat. Seuraaville sijoille tulivat teollisuusala ja julkinen sektori.

– Alanvaihtoa harkitsevien suosikkialat ovat vuodesta toiseen pysyneet ennallaan. On hienoa nähdä, että esimerkiksi paljon kesätöitä tarjoava kaupan ala kiinnostaa edelleen suomalaisia. Julkisen sektoriin on kohdistunut viime aikoina leikkauksia, mutta tämä ei näytä vaikuttaneen alan vetovoimaan, joka on edelleen suhteellisen vahva, Määttä sanoo.

Matkailu- ja ravintola-alalla haasteita hyvinvoinnissa

Yleisesti kokemus omasta hyvinvoinnista parantui edellisestä vuodesta. Vastaajista 69 prosenttia koki hyvinvointinsa hyväksi, jossa on nousua kolme prosenttiyksikköä aiemmasta kyselystä.

Alojen välillä oli kuitenkin eroja. Oma hyvinvointi koettiin heikoimmaksi matkailu- ja ravintola-alalla (62 % alan vastaajista), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (66 %) sekä rakennusalalla (66 %).

Parhaimmaksi hyvinvointi koettiin kolmannella sektorilla (76 %), julkisella sektorilla (75 %) ja logistiikka-alalla (75 %).

Omat henkilökohtaiset voimavarat työelämässä koettiin heikoimmiksi markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (57 %), matkailu- ja ravintola-alalla (58 %) sekä pankki- ja vakuutusalalla (61 %).
Omat voimavarat koettiin parhaimmiksi IT- ja telecom-aloilla (77 %), julkisella sektorilla (74 %) ja kolmannella sektorilla (74 %).

– Ravintola-alalla työntekijöiden hyvinvointia on rasittanut vaikea taloussuhdanne, jonka johdosta esimerkiksi alan yritysten konkurssit lisääntyivät viime vuonna. Taloussuhdanne on varmasti vaikuttanut myös markkinointialan työntekijöiden voimavaroihin, sillä markkinointi on tyypillisesti se funktio, jonka budjetista haastavassa taloustilanteessa leikataan ensimmäisten joukossa. Tällaisissa olosuhteissa henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää, Määttä sanoo.

Työnantajille annettiin arvosanaksi 7.2 työntekijöiden hyvinvoinnin huomioimisessa. Parhaan arvosanan antoivat kolmannen sektorin (7.7) sekä IT- ja telecom-alojen (7,7) vastaajat. Heikoimman arvosanan antoivat kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (7.0) sekä sosiaali- ja terveysalalla (7.0) työskentelevät.

Epävarmuuden tulevasta koki lisääntyvän eniten markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (45 % alan vastaajista) sekä pankki- ja vakuutusalalla (44 %) työskentelevät. Alueellisesti epävarmuuden tulevasta katsottiin lisääntyvän erityisesti Pohjois-Karjalassa (37 % alueen vastaajista), Pohjois-Savossa (36 %) sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä (36 %).

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS