Jopa lähes puolet Ukrainan sodassa kaatuneista Venäjän sotilaista on omannut vain vähän yhteyksiä Venäjään tai elänyt yhteiskunnan reunoilla. Tämä on pitänyt sodan järisyttävät uhriluvut poissa monen tavallisen venäläisen silmistä.
”Näkymättömissä kaatuneiden” sotilaiden ilmiö paljastui Britannian yleisradioyhtiö BBC:n Venäjän-toimituksen ja itsenäisen venäläismedia Mediazonan laajasta selvityksestä. Vapaaehtoisverkostoa hyödyntäneessä selvityksessä laskettiin sodassa kaatuneita Venäjän sotilaita, joiden henkilöllisyys pystyttiin vahvistamaan avoimista lähteistä.
Moskova on pyrkinyt pitämään sodan uhriluvut visusti salassa eikä minkäänlaisia virallisia tietoja ole saatavilla. Tästä huolimatta toimittajat ja tutkijat ovat onnistuneet tunnistamaan jo yli 95 000 vahvistetusti rintamalla kaatunutta Venäjän asevoimien sotilasta. BBC Russian tästä löytyvän jutun perusteella tämä merkitsee, että sodassa on kaatunut nyt arviolta noin 235 000 Venäjän sotilasta. Aiempiin konflikteihin perustuvien karkeiden arvioiden perusteella haavoittuneita on todennäköisesti voinut olla noin kolminkertainen määrä kaatuneisiin nähden. Julkisuudessa liikkuvien tietojen perusteella Venäjä on lähettänyt viime aikoina rintamalle haavoittuneita sotilaita. Haavoittuneista on jopa kasattu omia yksiköitä.
Rintamalla on lisäksi kaatunut tutkijoiden arvioiden mukaan yli 20 000 Venäjän Itä-Ukrainan Donetskiin ja Luhanskiin perustamien ”kansantasavaltojen” joukoissa sotinutta ja kaatunutta taistelijaa. Heitä ei näy Venäjän virallisten asevoimien luvuissa, vaikka he edustavatkin isoa osaa tappioista.
Jutussa kerrotaan esimerkkinä 21-vuotiaasta historian opiskelija Daniil Dudnikovista. Miehitetyssä Itä-Ukrainassa Donetskissa elänyt Dudnikov pakkovärvättiin Venäjän sotaan heti sodan alussa helmikuussa 2022. Hän katosi Harkovan rintamalla maaliskuun lopussa. Hänen yksikkönsä 18 sotilaasta yksikään ei palannut. Selvityksen mukaan 13 Donetskista värvättyä miestä kaatui ja viisi jäi vangiksi.
Daniil Dudnikovin kohtalo on yksi kymmenistä tuhansista. Siviilejä värvättiin Venäjän riveihin massoittain itäisen Ukrainan miehitetyiltä alueilta heti täysimittaisen hyökkäyssodan alussa ja heitettiin lähes mahdottomiksi kuvattuihin tehtäviin puutteellisin varustein ja vailla asianmukaista sotilaskoulutusta. Seurauksena oli järisyttävä määrä kadonneita ja kaatuneita sotilaita.
Julkaistujen kuolin- ja katoamisilmoitusten perusteella valtaosa näistä ”Donbasin armeijoiden” noin 25 000 sotilaan tappioista kertyi vuoden 2022 aikana. Nämä kuolemat ovat tapahtuneet käytännössä täysin pimennossa venäläisiltä.
Toinen suuri varjosotilaiden ryhmä koostuu vankiloista värvätyistä taistelijoista.
Tutkijoiden keräämässä tietokannassa on tällä hetkellä vahvistettu tieto hieman yli 16 000 rintamalla kaatuneesta vangista. Todellinen luku on todennäköisesti merkittävästi korkeampi.
Venäjän Wagner-palkkasotilasyhtiön vuodettujen asiakirjojen perusteella peräti kolmannes kaikista rintamalla viimeisen kolmen vuoden aikana kaatuneista venäläissotilaista on ollut vankeja. Heistä monet olivat eläneet ennen sotaan lähtöä vuosikausia rangaistuslaitoksissa yhteiskunnan ulkopuolella.
Toimittajat luonnehtivatkin Moskovan hyökkäystä Ukrainaan Venäjällä ”sodaksi, jonka harva näkee”.
– Käsitys sodasta ja uhrien näkyvyys ei riipu pelkästään uhriluvuista. Kyse on myös sosiaalisten suhteiden tiiviydestä, maanpaossa elävä venäläinen yhteiskuntatieteilijä Viktor Vahstain sanoo BBC Russian haastattelussa.
Hänen mukaansa iso osa Ukrainan rintaman uhreista jää varjoihin Venäjän pirstaloituneessa yhteiskunnassa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Britannian King’s College Londonin Venäjä-instituution johtaja Gulnaz Sharafutdinova on samoilla linjoilla. Hän selvittää sodan koskettavan eniten niitä venäläisiä, joilla on vähiten resursseja, puhutaan sitten koulutustasosta, varallisuudesta tai poliittisesta vaikutusvallasta.
– Kreml näyttää suunnitelleen asiat näin varmistaakseen, että yhteiskunnan etuoikeutetuimmat osat pysyvät pitkälti eristettynä sodasta. Vankeja ja ulkomaalaisia palkkasotureita värvätään tämän takia, Sharafutdinova jatkaa.
Tämä heijastuu myös kyselyistä. Vain noin kolmannes venäläisistä kertoi itsenäisen venäläisen Kroniki-tutkimushankkeen syksyllä 2024 tehdyssä mielipidemittauksessa suorasta yhteydestä sotaan. Tällä tarkoitettiin omaa tai läheisen osallistumista sotaan. Kontrasti Ukrainaan on valtava. Kyselyjen mukaan peräti 80 prosenttia ukrainalaisista tuntee jonkun, joka on haavoittunut tai kuollut sodassa.
– Olisivatko kansan mielipiteet sodasta erilaisia, jos useampi tuntisi henkilökohtaisesti kaatuneita – epäilemättä, Viktor Vahstain sanoo.