Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan hallitus aikoo palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset korotettuina ensi vuoden alusta alkaen. Hedelmöityshoitoihin varataan 2,7 miljoonaa euroa vuodessa. Määrärahan korotus mahdollistaa aiempaa merkittävästi kattavamman korvaustason.
– Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on konkreettinen teko sen puolesta, että yhä useamman lasta toivovan toive voisi toteutua. Suomessa on hyvin matala syntyvyys. Samaan aikaan hyvin moni suomalainen on lapseton tahtomattaan. Kela-korvausten palauttaminen hedelmöityshoitoihin tuo toivoa, Grahn-Laasonen sanoo.
Sanna Marinin (sd.) hallitus leikkasi Kela-korvauksia merkittävästi vuoden 2023 alusta. Leikkausten takia hedelmöityshoidot eivät ole enää olleet sairausvakuutuksesta korvattavia.
– Edellisen hallituksen päätös leikata hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset on voinut tarkoittaa jopa luopumista pitkäaikaisesti lapsihaaveesta, kun hoitoihin ei ole enää ollut varaa tai julkiselle puolelle pääsy esimerkiksi ikärajojen vuoksi on käynyt mahdottomaksi, Grahn-Laasonen sanoo.
Hänen mukaansa Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoittelee ratkaisuja, jotka tekevät Suomesta yhä lapsi- ja perheystävällisemmän, inhimillisemmän, toivoa ja tulevaisuudenuskoa luovan maan. Syntyvyyteen voidaan vain rajallisesti vaikuttaa politiikan keinoin, mutta hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on yksi konkreettinen perhepolitiikan keino.
Grahn-Laasosen mielestä tärkeä tavoite on, että hedelmöityshoitojen saatavuutta lisätään myös julkisella puolella. Se tarkoittaisi esimerkiksi ikärajojen nostamista ja hoitokertojen määrän lisäämistä.
– Tästä tarvitaan keskustelua hyvinvointialueilla ja myös valmistelussa olevan väestöpoliittisen ohjelman yhteydessä. Suomessa on hyvin matala syntyvyys. Miksi emme tekisi enemmän niiden ihmisten puolesta, jotka toivovat lasta, hän kertoo.
Lauantaina 11. toukokuuta vietetään myös lapsettomien lauantaita. Jopa yksi viidestä hedelmällisessä iässä olevasta joutuu käymään läpi tahattoman lapsettomuuden.
– Tahaton lapsettomuus on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti katsottuna valtava menetys. Haluamme tuoda toivoa, mahdollisuuksia ja edellytyksiä yhä useammalle toteuttaa elämän perustavanlaatuisimpia haaveita. Hedelmöityshoidot auttavat vuosittain jopa tuhansia ihmisiä, Grahn-Laasonen sanoo.
Suomessa aloitettiin vuonna 2021 noin 15 300 hedelmöityshoitoa. Hoidoista syntyi noin 2 880 lasta.
