Valtiovarainministeriön Tuottavuuslautakunnan mukaan tuottavuuskasvun hidastuminen on ollut yksi Suomen keskeisimmistä taloudellisista haasteista finanssikriisin jälkeen.
Vaikka työn tuottavuuden kasvu on hidastunut länsimaissa yleisesti, Suomessa kehitys on jäänyt hidastuneestakin vauhdista jälkeen vuoden 2007 jälkeen. Erityisesti viime vuosina ero tuottavuuden ns. eturintamamaihin on kasvanut.
Tuottavuuden lisäksi myös palkat ovat nousseet edellisen noin kymmenen vuoden ajan verrokkimaita hitaammin. Palkkojen hidas kasvu on tarkoittanut sitä, että tuottavuuskasvun ongelmat eivät ole muodostuneet kustannuskilpailukykyongelmiksi.
– Suomen työmarkkinat näyttäisivätkin sopeutuneen hitaaseen tuottavuuden kasvuun, lautakunta katsoo julkaisussaan Tuottavuuden kasvu uudessa ympäristössä – Miten vihreä siirtymä ja geopolitiikka vaikuttavat tuottavuuteen?
Nykyinen hidas tuottavuuden kasvu tarkoittaa hidasta reaalipalkkojen kasvua myös tulevina vuosina. Julkisen talouden suuren alijäämän juuret ovat myös heikossa tuottavuuskehityksessä. Hidas tuottavuuskasvu vaikeuttaa myös ikääntyvän väestön hyvinvointipalveluiden rahoittamista.
Lautakunnan mukaan tuottavuuskasvun hidastuminen on seurausta useista tekijöistä, jotka liittyvät sekä globaalin toimintaympäristön muutoksiin että kotimaisiin rakenteellisiin ongelmiin.
Keskeisiä syitä ovat esimerkiksi kokonaistuottavuuden kasvun hidastuminen ja pääoman syvenemisen pienempi vaikutus, työntekijäkohtaisen pääoman osuuden lasku, aineettoman pääoman kasvun pienemmät vaikutukset, maailmankaupan hidastuminen ja allokaation tehokkuuden heikkeneminen.
Suomessa finanssi- ja eurokriisi sekä Nokian romahdus iskivät Suomen talouteen kovaa ja taloudesta menetettiin sen tuottavimpia osia. Välittömien vaikutusten lisäksi, sillä on ollut pitkäkantoisia vaikutuksia, joiden myötä toipunut on ollut hidasta.
– Lisäksi 2020-luvulla talouteen iskeneitä kriisejä on saatu lisää ja erityisesti Venäjän hyökkäyssodan suorat ja epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat olleet suurempia kuin useimpiin verrokkimaihin, lautakunta toteaa.
Kriisien myötä Suomesta katosivat suuret ja merkittävät yritykset nopeasti kasvavilta teknologia-aloilta, eikä uusia vastaavia toimijoita ole tämän jälkeen syntynyt. Tämä on näkynyt sekä aineettomissa että aineellisissa investoinneissa, lautakunta sanoo.
Tyhjiön ovat osittain täyttäneet pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat lisänneet T&K-toimintaansa.
– Kestää kuitenkin aikansa, että ne saavat nostettua omaa tuottavuuttaan T&K-toiminnan tuloksena ja niiden on kasvettava huomattavasti suuremmiksi, jotta niillä olisi merkittäviä vaikutuksia tuottavuuteen koko talouden tasolla. Aikajänne tässä on helposti vuosikymmeniä, julkaisussa todetaan.
Suomeen ei myöskään ole syntynyt uusia koko talouden kannalta merkittäviä korkean tuottavuuden yrityksiä palvelualoilla.
– Talouden palveluvaltaistuessa niiden heikko tuottavuus Suomessa suhteessa verrokkimaihin on omiaan hidastamaan
koko talouden tuottavuuskasvua. Tuottavuuden eturintamamaissa juuri uuden teknologian palveluyrityksillä on ollut merkittävä rooli niiden tuottavuuskasvussa viime vuosina.
Vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia
Tuottavuuslautakunnan raportissa tuodaan esiin, että Suomen taloudessa on kuitenkin myös lupaavia merkkejä.
– Yritysten investoinnit aineelliseen pääomaan eivät rakennetilastojen perusteella eroa merkittävästi verrokkimaiden tasosta. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat kansainvälisesti korkealla tasolla.
Haasteena lautakunnan mukaan tulevalle kasvulle ja T&K-toiminnalle on kuitenkin koulutetun työvoiman saatavuus. Samaan aikaan kuin työikäisen väestön määrä on ollut laskussa, nuorten koulutusasteen nousu on pysähtynyt ja jäänyt pahasti jälkeen verrokkimaista.
Suomen talous kohtaa myös nousevia globaaleja haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan sekä muuttuvaan geopoliittiseen ympäristöön. Näihin haasteisiin vastaaminen voi heikentää tuottavuuskehitystä, jos niihin ei vastata tehokkaasti.
Toisaalta julkaisun mukaan Vihreällä siirtymällä voi olla myös työn tuottavuutta parantavia vaikutuksia.
– Teollisuuspolitiikkaa voidaan tarvita vihreän siirtymän ja geopoliittisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tuottavuuslautakunnan mukaan tuottavuuden parantamisessa ensisijaisena välinenä tulisi kuitenkin olla hyvin toimivat markkinat ja markkinaratkaisujen hyödyntäminen, lautakunta toteaa.
