Tänään julkaistut Pisa-tulokset ovat karua luettavaa. Suomalaisista yhdeksäsluokkalaisista enää alle 9 prosenttia on matematiikan taidoissaan erinomaisella tasolla.
Sen sijaan heikkojen osaajien osuus on liki kolminkertaistunut vuodesta 2003, jolloin Suomessa vielä oli erinomaisia matematiikan osaajia selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Osaaminen on heikentynyt kaikista sosioekonomisista taustoista tulevilla kymmenessä vuodessa, mutta alimman sosioekonomisen taustan oppilaiden tulokset ovat heikentyneet hieman enemmän, mikä on kasvattanut eroa eri taustoista tulevien välillä. Vuoden 2015 jälkeen suomalaisissa peruskouluissa sosioekonomisia eroja ei ole enää pystytty tasaamaan yhtä hyvin kuin ennen, opetusministeriön tiedotustilaisuudessa todettiin.
Lukutaito on heikentynyt vuodesta 2018 keskimäärin 30 pisteellä ja suomalaisten nuorten luonnontiedeosaaminen on heikentynyt nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin.
Ruotsinkieliset koulut pärjäävät hieman paremmin kuin suomenkieliset. Tämä johtuu yliopistotutkija Arto K. Ahosen mukaan siitä, että suomenkieliset oppilaat ovat heikentyneet Pisa-tuloksissa enemmän, mutta hän ei osannut arvioida syitä. Myös opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että on vaikea sanoa mistä erot suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden osaamiserossa johtuvat.
Henriksson totesi, että nyt on huolehdittava siitä, että kaikki saavat vahvat perustaidot ja laskeva trendi saadaan katkaistua.
– Osaaminen on meidän menestyksemme edellytys.
Henriksson muistutti, 15-vuotiaiden oppimistulokset ovat edelleen OECD-maiden keskiarvoa paremmat ja myös suhteessa muihin Pohjoismaihin tilanteemme on hyvä. Tulosten lasku on myös osa maailmanlaajuista trendiä.
Hän kuitenkin totesi olevansa huolissaan etenkin lukutaidon heikkenemisestä, koska se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin oppimiseen.
– Merkittävää on se, että osaaminen on heikentynyt paljon. Tuloksiin on suhtauduttava vakavuudella, Henriksson jatkoi.
Hänen mukaansa korona-aika saattaa näkyä tuloksissa, sillä tutkimukseen vuonna 2022 osallistuneet nuoret olivat opiskelleet lähes koko yläkouluaikansa koronapandemian keskellä. Vaikka opetus järjestettiin opetussuunnitelman mukaan etäaikanakin, tuen tarvetta ilmeni tuolloin niilläkin oppilailla, jotka aiemmin eivät olleet erityistä tukea tarvinneet.
– Etäopetus oli haasteellista erityisesti tukea tarvitseville ja kielivähemmistöihin kuuluville oppilaille sekä niille oppilaille, joilla ei ollut saatavilla vanhempien tukea oppimiseen.
Hallitus aikoo satsata koulutukseen ja perusopetukseen, mutta samalla on Henrikssonin mukaan muistettava, että oppimistulosten laskeva suunta ja oppimisen eriytyminen on jatkunut lähes kaksi vuosikymmentä.
– Suunnan kääntäminen ei ole helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole.
Perusopetukseen ohjataan 200 miljoonaa tällä hallituskaudella.
– Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Viikkotunneista kaksi lisätään äidinkieleen ja kirjallisuuteen vuosiluokille 1-2 ja yksi tunti matematiikkaan vuosiluokille 3-6. Näin vahvistetaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja.
Henriksson totesi tiedotustilaisuudessa, että jatkossa saman opetussuunnitelman mukaiseen oppimiseen on siis käytettävissä enemmän tunteja.
Muutoksen on määrä tulla voimaan elokuussa 2025 alkaen. Myös oppimisen tuki uudistuu.
– Oppimisen tukea koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan, vähentäen opettajien hallinnollista työtä ja varmistaen riittävien tukitoimien saatavuus. Jokaisella oppilaalla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea oppimiseensa sekä ryhmän jäseninä, että yksilöinä.
– Tuen muotoja yhtenäistetään ja selkiytetään valtakunnallisesti ja samalla varmistetaan riittävät resurssit ja osaaminen tukitoimien toteuttamiseen. Lisäksi hallitus vakiinnuttaa tasa-arvorahoituksen määrärahatason, joka on 2024-2026 vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, Henriksson sanoi.
Tasa-arvomäärärahalla voidaan ministerin mukaan palkata esimerkiksi lisää henkilökuntaa haasteellisten alueiden päiväkoteihin ja kouluihin.
Suomen Pisa 2022 -tutkimukseen osallistui 10 239 oppilasta 241 koulusta.
