Keskipalkkaa eli 49000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälinen palkkaverovertailu.
Työn verotusta vertaillaan 18 OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla.
Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin.
– Hellitäänkö Suomessa hyväpalkkaisia? Totuus voi yllättää päivän debattia seuraavan kansalaisen. Progressio iskee Suomessa ankarasti, muistuttaa Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen viestipalvelu X:ssä.
Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49000 euroa vuodessa ansaitsevan palkkatasolla Suomi on kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja.
– Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa palkkavertailua koskevassa tiedotteessa.
Vertailun suurituloisimman, 150000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on Suomessa kolmanneksi korkein Belgian ja Italian jälkeen. Marginaaliveroprosentti taasen on tällä tulotasolla Suomessa 59,2, eli toiseksi korkein Belgian jälkeen.
Suomalaisen palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 31000 euron vuosittaisella palkkatasolla kuitenkin eurooppalaista keskitasoa.
Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,4 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 49000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2600 euroa vähemmän kuin naapurimaassa.
– Suomen ei kannata profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla etenemisen kannusteista on pidettävä parempaa huolta, Kirkko-Jaakkola huomauttaa.
Työnantajamaksut ovat Suomessa Euroopan vertailumaiden keskitasoa. Naapurimaista Virossa ja Ruotsissa ne ovat selvästi korkeammat, mikä nostaa näissä maissa työhön kohdistuvaa palkkaverokiilaa. Tanskassa työnantajamaksujen merkitys on lähes olematon.
– Suomessa kaikkein tuottavimpien ihmisten työtä verotetaan erityisen kireästi. Sopii miettiä, miten se vaikuttaa koko maan tuottavuuteen ja elintasoon, palkkaverovertailua kommentoi ekonomisti Juha Itkonen viestipalvelu X:ssä.
Selvityksessä oli mukana 18 maata: Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Viro, Australia, Kanada ja Yhdysvallat.
Hellitäänkö Suomessa hyväpalkkaisia?
Totuus voi yllättää päivän debattia seuraavan kansalaisen.
Progressio iskee Suomessa ankarasti.
Matalilla palkoilla olemme verrokkien tasoa, mutta palkkatulojen noustessa repeää iso ja kasvava ero meidän tappioksi:https://t.co/Xh1qUbXyhC pic.twitter.com/QAnrb0rVmd
— Teemu Lehtinen (@TeemuTLehtinen) December 17, 2023
Nyrkkisääntö on, että sitä, mitä halutaan vähemmän, sitä kannattaa verottaa kireämmin.
Suomessa kaikkein tuottavimpien ihmisten työtä verotetaan erityisen kireästi.
Sopii miettiä, miten se vaikuttaa koko maan tuottavuuteen ja elintasoon. https://t.co/u6DoCSqxXJ
— Juha Itkonen (@JuhaItkonen) December 18, 2023
