Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla, jolloin elettiin suuren lähiörakentamisen aikakautta. Helsingin väkiluku kasvoi 10935 hengellä, ja asukkaita oli vuoden lopussa 674963.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara huomauttaa, että kasvuluvut ovat huimia, sillä pääkaupunkiseudun osuus oli yli 60 prosenttia koko maan väestönkasvusta.
– Kun vielä onnistuisimme monipuolistamaan asuntotuotantoa vastaamaan asumisen tarpeisiin ja laadullistamaan kaupunkisuunnittelua – noin seitsemän vuoden vinous saataisiin korjatuksi, Vaattovaara kommentoi.
Yksiöiden liikarakentamisesta pk-seudun kaupunkeja aiemminkin syyttänyt Vaattovaara lisää, että yksiöitä myytiin Helsingissä 2023 kolmannella vuosineljänneksellä vain kymmenen kappaletta.
Vaattovaara sanoi hiljattain Helsingin Uutisissa, että kaupungit itse pahentavat eriytymisen kierrettä, kun uudet alueet rakennetaan täyteen neliöhinnoiltaan kalleimpia, mutta pieniä asuntoja, jotka päätyvät kansainvälisille sijoitusyhtiöille ja sitä kautta pienituloisten ja usein maahanmuuttajien vuokra-asunnoiksi.
– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara kuvaili uuslähiöiden ongelmia.
Hänen mukaansa Helsinki on kuitenkin rakentanut monipuolisempaa asuntokantaa uusille alueille kuin Vantaa ja Espoo.
Helsingin viime vuoden kasvu perustui lähes kokonaan muuttoliikkeeseen ja erityisesti ulkomaan muuttoliikkeeseen. Ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden määrä oli 8500 henkeä Helsingistä ulkomaille muuttaneita suurempi.
Myös kotimaan muuttoliike palautui Helsingille voitolliseksi koronapandemiavuosien jälkeen ja muuttovoittoa Helsinki sai muualta Suomesta 2050 henkeä.
Iältään Helsinkiin muuttaneet olivat viime vuonna tyypillisesti 30-49-vuotiaita.
Ulkomailta Suomeen kohdistunut maahanmuutto muodostuu tällä hetkellä pääosin työn tai opiskelun sekä perheen yhdistämisen perusteella maahan tulleista. Osa maahan muuttaneista on myös Ukrainan sotaa paenneita henkilöitä, ja tämä näkyy Helsinginkin väestökehityksessä.
2000-luvulla Helsingin väestön määrä on kasvanut keskimäärin hieman alle 5 000 hengellä vuodessa. Keskiarvoa laskee sekä koronapandemiavuosien hidastunut kasvu että niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön vaikutukset vuosituhannen alkuvuosina.
LUE MYÖS:
HS: Nämä muutokset Juhana Vartiainen tekisi Helsingin kouluihin
Kun vielä onnistuisimme monipuolistamaan asuntotuotantoa vastaamaan asumisen tarpeisiin ja laadullistamaan kaupunkisuunnittelua – n. seitsemän vuoden vinous saataisiin korjatuksi ja Ihanat Kaupungit kukoistuksen kohteeksi.
Yksiöitä myyty 2023Q3 Helsingissä vain 10 kpl! https://t.co/MQTNTLQniU— Mari Vaattovaara (@marivaattovaara) February 15, 2024
