Yllättävän moni valitsisi muuttokohteekseen Tampereen, ilmenee LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Sen sijaan Helsingin vetovoima heikkenee. Vuosi sitten vastaavassa kyselyssä Helsinki oli vielä ykkössuosikki muuttokohteeksi, mutta koronavuosi on saanut suomalaiset arvioimaan asumistaan uudelleen.
– Tampereella on sekä poikkeuksellista pitoa että vetoa. Tamperelaiset ovat kyselyn perusteella hyvin kotipaikkauskollisia, sillä 74 prosenttia muuttaisi mieluiten Tampereen sisällä (15 % muualle Suomeen ja 12 % ei osaa sanoa). Vastaavasti Pääkaupunkiseudulla 57 prosenttia ja Turussa 43 prosenttia muuttaisi mieluiten omalla nykyisellä asuinalueellaan, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo.
– Suosikkimuuttopaikkakunnat ovat yleensä läheisiä isoja kaupunkeja. Uudellamaalla haluttaisiin mieluiten muuttaa mieluiten muuttaa Helsinkiin, muualla Etelä-Suomessa Turkuun, Länsi-Suomessa Tampereelle ja Pohjois- ja Itä-Suomessa Kuopioon. Tampereella on kuitenkin muita kaupunkeja laajempaa vetovoimaa, sillä myös Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa se kuuluu Top 3 suosikkeihin.
Kyselyn perusteella 14 prosenttia vastanneista valitsisi muuttopaikkakunnakseen Pirkanmaan Tampereen. Vielä vuosi sitten järjestys oli toisenlainen.
Kyselyn perusteella Helsingin lisäksi koko pääkaupunkiseutu on menettänyt houkuttelevuuttaan. Vuosi sitten joka neljäs kyselyyn vastanneesta olisi mieluiten muuttanut pääkaupunkiseudulle, kun syyskuun kyselyssä tulos oli enää 18 prosenttia.
LähiTapiolan kyselyssä houkuttelevuuttaan ovat nostaneet Tampereen lisäksi Kuopio, Salo ja Jyväskylä. Myös maaseutu selviytyi lievänä voittaja. Korona-aika on myös tehnyt aiempaa useammat epävarmoiksi, mihin haluaisivat muuttaa.
– Tulokset istuvat hyvin todellisiin muuttovirtoihin. Helsingin nettomuutto kääntyi jo koronavuonna 2020 yli tuhat henkilöä negatiiviseksi ja ennakkotietojen mukaan nettovirta poispäin on tänä vuonna kiihtymässä huomattavasti. Samanaikaisesti Tampereen vahva nettomuutto nousi edelleen viime vuonna ja on tänä vuonnakin jatkanut samaa rataa, Nummiaro sanoo.
Helsingin negatiivisesta kääntynyttä kuntien välisistä nettomuuttovirtaa ei kuitenkaan pidä tulkita, että kaupunki olisi kuihtumassa ja asunnoille ei olisi käyttöä. Viime vuonna Helsinki sai nettomaahanmuuttoa miltei 3[nbsp]000 henkilöä ja luonnollinen väestönkasvu lisäsi väkilukua noin 1[nbsp]300 henkilöllä.
Kotimaan sisäinen muuttovirta on vain levittänyt väkiluvun kasvua ja elinvoimaa muuallekin Suomeen. Pitkällä ajalla Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun odotetaan kasvavan voimakkaasti.
Työn perässä tai vaihtelun halusta
Työ on yhä edelleen suomalaisten ykkössyy muuttaa toiselle paikkakunnalle. Erityisesti nuoremmat, vasta työuransa alussa olevat vastaajat olisivat innokkaita vaihtamaan paikkakuntaa työn perässä.
Moni etsii myös vaihtelua ja sitä uusi asuinpaikkakunta voi tarjota. Etenkin jo työelämässä olevat 35-44–vuotiaan sinkut tai enintään yhden lapsen perheet olisivat valmiita vaihtamaan paikkakuntaa vain kokeilun halusta.
– Yli viidesosa eniten muuttavista, eli nuorista aikuisista, sanoo etätöiden mahdollisuuden voivan laukaista muuton toiselle paikkakunnalle. Koronakriisi voi olla vedenjakaja, jonka jälkeen mieluisia asuinpaikkoja etsitään isommalta kartalta.
Korona-aika ja tutuksi tullut etätyö ovat saaneet monet katsomaan asuinpaikkaansa uudella tavalla. Moni arvostaa entistä enemmän oman asuinpaikasan rauhallisuutta. Myös hyvät ja toimivat palvelut ovat entistä tärkeämpiä.
Vastanneista 43 prosenttia puolestaan sanoi, ettei korona-aika ole vaikuttanut heidän käsityksiinsä asuinpaikastaan.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyn haastattelut on kerätty Galllup Kanavalla 17.- 23. syyskuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1[nbsp]013 henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
