Hallituspuolueet ovat linjanneet, että sote-uudistuksessa palvelut tuotetaan monituottajamallilla.
– Usein keskustelu rajautuu vain julkisen ja yksityisen tuottajan välille, vaikka todellisuudessa järjestöt tuottavat merkittävän osan sosiaalipalveluista, muun muassa iäkkäiden ja vammaisten osalta. Näemme, että järjestöillä on keskeinen rooli palveluiden tuottajana myös jatkossa, toteavat kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen, keskustan kansanedustaja Annika Saarikko ja perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kirjoituksessaan.
Kolmikon mukaan Suomessa pitää vahvistaa uusia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia ja aidon osallistumisen turvaavia tapoja tuottaa palvelut, jotta todellinen muutos palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa saadaan aikaan.
– Hallituksen selkeänä tavoitteena on henkilökohtaisen budjetoinnin mallin tuominen yhdeksi asiakkaan valinnanvapautta vahvistavaksi ja toteuttavaksi palvelujen toteuttamistavaksi. Malli voisi olla valinnanvapautta koskevan lainsäädännön keskeinen osa.
– Ennen laajempaa käyttöönottoa hallitus voi edistää henkilökohtaista budjetointia alueellisten kokeilujen kautta. Henkilökohtainen budjetointi on tärkeä väline sen varmistamisessa, että jatkossa hankintalain kaavamainen soveltaminen ei ole automaattinen ja ainut toteuttamistapa haavoittuvien ryhmien palveluissa.
Henkilökohtaisessa budjetoinnissa palvelujen käyttäjälle muodostetaan hänen tuen tarpeidensa ja niiden kustannusten pohjalta määritetty henkilökohtainen budjetti. Kansanedustajien mukaan henkilökohtainen budjetti tekee yksinkertaisimmillaan sekä asiakkaalle että työntekijälle näkyväksi sen taloudellisen resurssin, joka henkilön palvelujen järjestämiseen käytetään.
– Samalla on kuitenkin varmistettava riittävä tuki budjetin käytössä esimerkiksi vammaiselle henkilölle. Selkein soveltamisala tälle lienee esimerkiksi vammaisten tai ikäihmisten asumispalvelut sekä omaishoitoa tukevat palvelut. Pidämme kuitenkin mahdollisena, että henkilökohtaista budjetointia laajennettaisiin myös osaksi lasten ja perheiden palvelujen toteuttamista.
Kansanedustajien mukaan Henkilökohtaista budjetointia on kokeiltu Suomessa useissa kunnissa ja asiaa on työstetty järjestökentällä. He korostavat, että kansainväliset kokemukset siitä ovat rohkaisevia.
– Saatujen kokemusten valossa näemme, että henkilökohtaisella budjetoinnilla olisi mahdollista varmistaa se, että palvelut vastaavat asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niiden toteutus on kustannustehokasta sekä ennen muuta vaikuttavaa.
– Tämä ei nykyisin aina ole varmaa. Kankeat ja toimimattomat käytännöt sekä hankintalain hyödyntämättömät mahdollisuudet voivat estää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön vahvasti sisältyvän asiakaskeskeisyyden lähtökohdan toteutumisen käytännössä.
Mallin keskeisimmät periaatteet liittyvät kolmikon mukaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, valinnanvapauteen ja osallisuuden vahvistamiseen.
– Asiakas määrittelee itse tarpeensa ja sen, miten niihin haluaa vastattavan. Parhaimmillaan muutos hankintalain kankeasta soveltamisesta kohti henkilökohtaista budjetointia tukee ihmisen omaehtoista elämää paremmin.
