Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ensimmäinen uudenvuodenpuhe oli erinomainen ja tähän aikaan erityisen sopiva. Presidentti Stubb on tunnetusti intohimoinen liikunnallisen elämäntavan puolestapuhuja, mutta tällä kertaa hänen puheessaan korostuivat henkiset arvot.
Presidentti korosti puheessaan henkisen hyvinvoinnin merkitystä epävarmoina aikoina. Hän kehotti suomalaisia pysymään rauhallisina, keskittymään hyvään ja siihen, mihin voimme vaikuttaa. Hänen mukaansa turvallisuus ei ole vain valtion toimintaa, vaan myös kulttuuria, koulutusta ja sivistystä – henkistä huoltovarmuutta.
Mitä tuo henkinen huoltovarmuus pitää sisällään? Kuten presidentti painotti, se on empatian, myötätunnon ja toisten kunnioittamisen tärkeyttä. Se on ajan viettämistä yhdessä, toisten ihmisten arvostamista ja kuuntelua. Se on tasa-arvon ja luottamuksen osoittamista kanssaeläjille. Erityisesti nuorille presidentin viesti oli tärkeä hänen muistuttaessaan, että onnellisuus löytyy elämän merkityksestä ja toisten auttamisesta, ei ulkoisesta asemasta tai sosiaalisesta mediasta.
Vaikeina ja epävarmoina aikoina henkinen hyvinvointi ja sen merkitys korostuu. Tärkeä rooli henkiseen hyvinvointiin panostamisessa on eri organisaatioiden johtajilla. Ei riitä, että johtajat omalla esimerkillään osoittavat mallia fyysisen terveyden edistämisestä, nyt heidän pitää osata antaa omilla valinnoillaan arvoa myös henkiselle hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.
Helsingin Sanomat kirjoitti lokakuussa (Hirveä prässi, 12.10.2024) toimitusjohtajien työn henkisestä kuormittavuudesta, joka on pandemian ja geopoliittisten tilanteiden takia entisestään kasvanut. Jutussa todetaan, että toimitusjohtajien työ ei ole koskaan ollut helppoa, mutta viime vuosina siitä on tullut yhä kuluttavampaa. Osittain paineiden kasvu johtuu taloustilanteen kiristymisestä, etä- ja hybridityön asettamista uusista johtamisvaatimuksista sekä keskijohdon väsymyksen aiheuttamasta paineesta. Johdettavat tarvitsevat johtajiaan aiempaa enemmän.
Toimitusjohtajien työn kuormittavuus näkyy muun muassa kasvavana terapiapalveluiden käytön määränä ja halukkuutena vaihtaa tehtäviä. Hesarin jutussa matalan kynnyksen terapiapalveluita työpaikoille tarjoavan Auntien toimitusjohtaja Immo Salonen kertoo, että vaikka johtajat hakeutuvat apuun usein kehittääkseen taitojaan, samalla he saavat ennaltaehkäisevää tukea uupumukseen.
Osin tässä voi kuitenkin olla kyse myös stigmasta, jonka pitäisi olla jäänyt jo historiaan. Ei haluta myöntää, että palvelujen piiriin hakeuduttiin, koska mielenrauha oli jo jollain tapaa järkkynyt. On valitettavaa, että edelleen on olemassa mielikuvia, ettei hyvä johtaja saa olla uupunut, saati sitten puhua tästä avoimesti. Kuitenkin esimerkiksi Auntien anonyymi tutkimus osoittaa, että lähes kaksi kolmesta terapiapalveluita käyttäneistä johtajista on myöhemmin myöntänyt saaneensa ennaltaehkäisevää apua uupumukseen keskusteluista koulutettujen terapeuttien kanssa.
Johtajan ensimmäinen työsarka on oma henkinen jaksaminen.
Mielenterveyden kasvava merkitys liiketoiminnan kannalta, erityisesti COVID-19-pandemian aiheuttamien haasteiden jälkeen, painottaa johtajien kykyä näyttää esimerkkiä terveistä toimintatavoista, vähentää mielenterveysaiheisiin liittyvää stigmaa ja edistää mielen hyvinvointia tukevan organisaatiokulttuurin syntymistä.
Johtajien tulee puhua mielenterveydestä avoimesti ja jakaa omia kokemuksiaan keskustelun normalisoimiseksi. Terapiaan meno ei ole merkki heikkoudesta, vaan fiksuudesta huoltaa omaa mielenterveyttä ja lisätä sitä kautta omaa pystyvyyttä. Aivoterveyteen panostaminen on yhtä tärkeää kuin panostus fyysiseen terveyteen.
Johtajien pitää kyetä systemaattisesti luomaan kulttuurista muutosta, jossa henkisen hyvinvoinnin kysymykset nivotaan organisaation arvoihin.
Mielenterveyteen liittyvien kysymysten ratkaiseminen edellyttää myös monimuotoisuuteen ja osallisuuteen liittyvien ongelmien käsittelyä, sillä työpaikan ennakkoluulot pahentavat usein mielenterveyshaasteita.
Olen ylpeä siitä, että yksi avoimemman mielenterveyspuheen airueista on pörssiyhtiö Gofore, jonka hallituksessa minun on ilo palvella. Gofore on ensimmäinen pörssiyhtiö, joka on lähtenyt avaamaan dataa mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista henkilöstössään.
Gofore edistää mielenterveyden avoimuutta ja konkreettisia toimia työelämässä myös useilla muilla tavoilla mm. järjestämällä keskusteluita ja kohtaamisia, joissa tutkitaan naisten ja miesten eroja mielenterveydessä sekä opitaan ratkaisuja yhteisön hyvinvoinnin tukemiseksi. On valitettavaa, että naisten mielenterveyssyistä aiheutuneet sairauspoissaolot ovat yhtiössä kaksi kertaa yleisempiä kuin miesten.
Lisäksi Goforen säätiö tukee tutkimusta, joka yhdistää mielenterveyden ja digitalisaation luovilla tavoilla. Nuoriin työntekijöihin panostetaan erityisesti ja tehdään yhteistyötä opiskelijaverkostojen kanssa, jotta yrityksessä ymmärrettäisiin paremmin nuorten huolia työelämässä jaksamiseen liittyen, ja osattaisiin kehittää uusia käytänteitä näiden haasteiden ratkaisemiseksi.
Kiitos Goforelle esimerkillä johtamisesta. Yhden yrityksen esimerkki ei kuitenkaan riitä. On tärkeää, että yhä useampi yhtiö pyrkii edistämään avoimuutta ja tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja mielenterveyden haasteisiin. Suomalaista työelämää ei uudisteta hetkessä, mutta hyvällä alulla työ monilta osin on. Tehdään jokainen omalta osaltamme todeksi tasavallan presidentin viesti: ”Merkitys syntyy usein siitä, että autamme toinen toisiamme niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Nostamme katseen itsestämme toisiimme.”
